Omahoitaja kouluttaa tyynyistäni tappajatyynyjä. Hänellä kun on tapana muotoilla tyyny nukkumaan mennessään omituiseksi mytyksi. Vanhat tyynyraasuni eivät vaan enää tahdo kestää moista käsittelyä, eivät jaksa palautua takaisin normaaliin tyynyolomuotoonsa. Tappajatyynyjähän niistä tulee, sellaisia kivikovia möykkyjä, jotka koittavat tukahduttaa huolettomasti kääntyilevän nukkujan. Mutta enpä huoli, olen ollut jo useamman hetken sitä mieltä, että uudet tyynyt olisi saatava. Pesukaan ei enää auta. (Tiesittekös, että tyynyt pitäisi pestä ainakin puolivuosittain ja vaihdettava parin vuoden välein? Enkä minäkään sitä vaihtoa niin usein tee, tyynyni ovat neljä vuotta vanhat. Mutta pesen minä niitä kuitenkin.)
Lauantai-iltana olimme ulkoilemassa. Ensin ystävän bändin keikalla, olikin yllättävän ravakka keikka, bändi jaksaa veivata tiukasti yhteen, vaikkei sitä suurta kuuluisuutta ole näkynytkään. Sen jälkeen kirmailimme On the Rocksin yläkerran baariin, kerrankin olimme niin ajoissa liikkeellä, että saimme hyvän tarkkailupaikan sohvannurkasta, jossa kyllä sitten tulikin nakotettua aina yöbussin lähtöön saakka. Hauskaa! Meillä on sitä kyllä aina yhdessä, ihme juttu. Kotona sain jonkun draamakuningatar -kohtauksen ja vinguin ikäeroamme oikein kyynelten voimin. Harmittaa, kun mietin, että kuitenkin juuri kun alan kehitellä jotain suuria tunteita, niin hän vaihtaa minut nuorempaan. Joo. Se on mun luonto. Mutta uskoani vahvistettiin kuitenkin aika vahvasti. Olen edelleen sitä mieltä, että kun ongelmia tulee, niistä kannattaa puhua, ettei niistä tule vielä suurempia ongelmia.
Tänään on pyykinpesun lisäksi ryhdyttävä etsimään töitä. Onneksi ystävät rakkaat ovat laittaneet vinkkejä sähköpostin pullolleen, niistä on hyvä aloittaa. Olen nimittäin edelleen sen verran lamaantunut, että tuntuu, etten edes löydä itse sopivia haettavia. Ahdistaa. Ahdistaa tosi paljon ajatellakin koko juttua. Kaupassakin pitäisi käydä, puhelimeen tarvitsen kuulokkeet ja ruokaakin olisi syytä hankkia, vaikka täksi päiväksi vielä onkin täytettyä mureketta jäljellä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
7 kommenttia:
Ongelmista kannattaa toki puhua, kunhan se sama asia ei muodostu ongelmaksi liian usein. Jossain vaiheessa vastapuoli voi lakata jaksamasta vahvistaa uskoasi ja tulee siihen tulokseen, että olet oikeassa.
Sitä paitsi jos teidän ikäeronne olisi toisin päin, niin eihän se olisi juttu eikä mikään. Meidät (naiset) on vaan kulttuurisesti tungettu niin ahtaaseen karsinaan, että nuoremman miehen "pitäminen" on jotenkin tosi hankalaa.
Suhdehan voi päättyä ja ongelmia tulla vaikka osapuolet olisivat syntyneet tismalleen samalla kellonlyömällä. Ei sitä kannata murehtia etukäteen. :)
Emppausta! Täällä yksi viime viikolla irtisanottu, tosin vähän eri alalta kai, mutta tukitoiminnoista kuitenkin. 4kk irtisanomisaikaa,eikä nuorta eikä vanhaa avecia lain. Vain asuntovelka. Ahistaa, juu.
t. sanna
Tiina, uups, ei kai tästä ole saanut sellaista kuvaa, että vingun Omahoitajalle jutusta kaiken aikaa? Niinhän siis ei ole. Edellisen kerran hän taisi kuulla väninäni joskus syksyllä. Itsekseni ja täällä blogissa toki asiaa väännän ja käännän, mutta en mie ihan tyhmä ole, vaikka blondi olenkin... ;->
Sanna, otan osaa. Sitä taitaa nyt olla liikkeellä. Tsemppiöä kovin ja onnea töidenhakuun sinullekin! Asuntolaina ei varmaan mitenkään helpota henkistä tushkaa.
Saulilla ja Jennillä on 30 v. ikäeroa. Mutta kun Sauli näyttää 50v. ja Jenni 40v., niin enää ikäeroa on 10 v. Revi siitä, nuorekas nainen!
T:Satuilija
No miepä revin vaikka siitä. ;-D Kiitos kannustuksesta, Satuilija.
Ei toki. Kunhan varoitin. Kun et tietenkään itse sitä tajuaisi. ;)
Se oli vähän sellainen "been there, done that" -varoitus, vaikka kyse ei olekaan ollut ikäerosta.
Tiina, olen kyllä kertonut hänelle kirjoittavani blogia, mutta hän ei ole ollut kiinnostunut sitä lukemaan. Viisas nuori mies. Eli jatkan vatulointia ja väninää turvallisesti täällä verkkopäiväkirjassani, en hänelle päin naamaa.
Ja usko pois, olen minäkin niitä virheitä jo kerennyt tekemään. Paljon ja monenlaisia. Mutta kun paljon tekee, niin paljon sattuu... ;-D
Lähetä kommentti