Pienen pillerin avustamana nukuin viime yönä 11 tuntia! Selkään sattuu silkasta makaamisesta. Ihanaa! On tässä työttömyydessä hyvätkin puolensa, saan elvyttyä viikonlopun työrupeamasta kunnolla. Tällä viikolla aion taas etsiskellä pari lisäpaikkaa haettavaksi. Kyllä minun täytyy itsenikin siinä lajissa ryhdistäytyä.
Suvun business-haaran avajaiset sujuivat leppoisissa, mutta kiireisissä merkeissä. Ei yhtään ainutta katastrofia, vaan rauhalliset ja mukavat, omistajiensa näköiset ja oloiset juhlat. Ensin riehuin keittiössä, sitten vähän tulkkasin ja lopuksi seremoniamestaroin. Kävimme juhlan lopuksi naapuriravintolassa syömässä, valitettavasti minä olen hemmotellut omat makuhermoni piloille, mutta söihän sitä ennen kuin selkäänsä otti.
Omahoitajakin tuli siinä sivussa esiteltyä veljelle ja hänen vaimolleen, jotka ihastuivat ikihyviksi. Tietenkin, minä nyt en muuta epäillytkään. Omahoitajan pari ystävää ovat esittäneet myös vakavan toivomukseksensa tavata minut, kun kerta juttu tuntuu kestävän. Minä en oikein tiedä, kuka tässä on yllättynein kestosta. En nimittäin itsekään ole tahtonut tätä uskoa todeksi.
Eilisen vietimme sängyssä ja sohvalla sormet pizzarasvasta kiillellen. Jatkoilla meni aika pitkään, olimme vasta kolmen jälkeen kotona. Onneksi ei mitään krapulaa tullut kuitenkaan hankittua, vaikka juomaa olisi ollut tarjolla enemmänkin. Enemmän tuli puhuttua yllättäen politiikkaa. Huh. Me jätimme eilen politiikan rauhaan, haastelimme omiamme. Omahoitajalla on koko viikko töitä ja perjantaina haastattelu, mutta emmeköhän me yhdet treffit tällekin viikolle saa tikistettyä. Minä taas voisin siivota, en ymmärrä mistä pölyä oikein siunaantuu. Ja tiskiä! Todella outoa, minähän melkein elän puurolla. (Ei tuota kyllä kukaan usko, mutta ihan oikeasti - aamulla syön puuroa.)
maanantai 16. tammikuuta 2012
Täytteellinen viikonloppu
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Aaa-aaa!! Mä olen tähän päivitykseen saakka ollut siinä uskossa että Omahoitaja on Mymskä. Myönnän että välillä on jäänyt joitakin päivityksiä lukematta (kuten sellainen mahdollinen jossa Omis on esitelty). Nyt "vähän" nolottaa.
Auuuuhhhhh.... ;-DDD Nyt minua naurattaa. Omahoitajasta on miespuuolinen henkilö elämässäni. Elokuussa minä hänet tapasin. Tapailemisemme alussa sairastin tolkuttoman flunssa-poskiontelontulehdus-kuume-yskä-tautihirviön ja hän tietysti hoiti sekä minut, kodin että kauppareissut, kun mie makasin sairaana, jotta siitä se ajatus sitten lähti. Nimi siis.
Ei sen puoleen, Mymskä on kyllä ihana, mutta en mie häntä ole vielä sukulaisilleni esitellyt, kavereille kylläkin jo muutama vuosi sitten synttäreilläni. ;-D
Niin, kyllähän Mymskääkin kelpaisi sukulaisille esitellä. Mutta hiisi että nolottaa edelleen :D
Ahhaha! Mahtavaa! Päivän ekat (a varmaan ainoat) naurut, kiitos! :D :D
Lähetä kommentti