Olen viime päivinä tutustunut avainsäilöihin. Sellaiseen seinään pultattavaan laatikkoon, jonka saa numerokoodilla auki. Varmaan arvaattekin miksi, eivät minun aivoni tästä yhtään virkeämmäksi muutu, pahoin pelkään. Olemme naapurien kanssa hankkimassa moista yhdessä, paikka on varma ja suojainen. Nyt vain pitäisi päättää, mikä malli kestää Suomen talven, tuulen ja tuiskun. Onko kokemuksia?
Aion myös vihdoin hankkia turvalukon. Taloyhtiössämme ei tietääkseni ole sattunut mitään kummallisuuksia, mutta silti tahdon olla varma. Etenkin kun tässä on taas luvassa pieniä yöretkiä sinne tänne. Kenenkään ei tarvitse tunkea sisään viemään vähiä "rikkauksiani" - useamman vuoden vanhaa tietokonetta, televisiota tai viinakaappini sisältöä. Siinäpä ne arvokkaimmat, kun juveleitakaan ei varsinaisesti ole.
Sain juuri väärennettyä Ottoveljen nimikirjoituksen valtakirjaan, kun hän alkoi perua toiveitaan. Hän tahtoi minun lopettavan Suomen kännyliittymänsä, mutta nyt taitaa tilanne ollakin sellainen, että hän saapuu vielä ennen talven tuloa vierailulle Suomeen. Hieno asia, onkin ollut jo ikävä häntä. (Kaksi päivää saman katon alla ja riitelemme kuin pahaiset kakarat, mutta se kai on sisarusten etuoikeus. Mineen vaan riitele biologisten veljieni kanssa, heillä riittää itsesuojeluvaistoa olla suututtamatta minua. Ottoveli on taas huimapää.)
PS. Ahdistaa. Ahdistaa. Ahdistaa. Ajattelin laittaa OH.lle viestin naamakirjan kautta yhdestä jutusta ja tajusin, että hän on bannannut minut kokonaan. Voi häve. Mitähän minä olen niin kamalaa tehnyt, ettei minusta merkkiäkään voi näkyä missään? Tuli äärettömän surkea ja nolo olo, surun pala kurkussa. Nyt saan karmalta takaisin kaikki ne itse nuorempana tekemäni virhelaukaukset ja typeryydet. Mitään ei pääse karkuun.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Ei kai karma tolleen toimi. Ei se hyviä ihmisiä rango. Nuoruuden typeryydet on nuoruuden typeryyksiä.
Ehkä ne OH:n touhutkin voi laittaa nuoruuden typeryyksien piikkiin, vaikka ei se ehkä enää ihan teini taida ollakaan. Sinua nuorempi ja typerämpi kuitenkin.
Tai ehkä se bannauksella yrittää estää itseään ajattelemasta sinua. Tai jotain.
Noloa tuollainen *häneltä*. Sinä et ole tehnyt mitään väärää. Ehkä hänellä on siihen selitys, miksi hän teki noin. Kertoisiko hän sinulle yksityisesti, jos kysyisit sitä?
Muistelen, kuinka nuoruudessani vetelin mustalla tussilla osoitekirjastani entisten poikakavereiden puhelinnumeroita, etten vain vahingossakaan soittaisi kenellekään ikävissäni. Minun oli
vaan ihan pakko tehdä radikaaleja tekoja ymmärtääkseni pääni sisällä, että juttu on totaalisesti loppu. Pistän sen nuoruuteni piikkiin.
Tiina, ei niin, mutta nyt ei voi kuin niin ajatella. Todennäköisesti hän yrittää vierottaa itsensä minusta. Olisi toki kiva ollut kuulla suoraan syy, vaikka sen tavallaan tiedänkin.
Celia, en usko että se on nolompaa kuin mitä itse olen hänen ikäisenään tehnyt. Vanhempanakin.
Itsekin olen joutunut aika vahvoja eleita tekemään, että unohtaisin, mutta sitten toisaalta olen ollut niin helppo ja heikko, että heti kun toinen on ottanut vähänkin yhteyttä, niin tilanne on ollut ennallaan. Sitä en hänelle aio tehdä, koska vakaasti uskon, että hän tahtoo minusta eroon.
Kysymys vain kuuluu, miksi. Vastausta tuskin tulen saamaan,
Minulle tuli samoja ajatuksia mieleen kuin Tiinalla. Heti tämän jälkeen :( <- tuon tilalle en osannut oikeita sanoja etsiäkään
Et sinä ole tehnyt mitään väärää tai ollut mitään väärää.
Sanotaanko, että tässä suhteessa en kerrankaan tehnyt mitään väärää. Pieni helpotus edes. Mitä nyt liian vanha olin ja toinen turhan nuori, mutta muuten meni ihan ookoo.
Kurjinta on, kun tiesin miten tässä tulee käymään ja silti en malttanut pitää näppejäni erossa. Vaikka se oli sen arvoista, niin silti sattuu.
Mutta kurjaa tämä silti on - vaikka miten olisi tiennyt, miten tulee käymään. Omituisten höpöttäjien kerhon puheenjohtaja tunnustaa.
Lähetä kommentti