...pakkohan se on. Onneksi tuli ystävä kylään. Siinä se taas maailma parani aina seuraavaan aamuun saakka saunan, ruuan ja juomien avulla. Unta vain ei tullut, niinpä viime yön unitarjontaa paransin kemikaalisesti. Nukuin 9 tuntia! Jippii! Nyt on parempi mieli.
|
Ystävä toi tuliaisia. |
Pitää ajatella muuta. Vaikka kesää. Kesä on kiva, vaikkei aurinko paistakaan. Tai minun mielestäni lähes parhaimmillaan, kun ei tarvitse varjossa kyyhöttää, vaan jaksan jotain tehdäkin. Huomiseksi tosin toivon vähän enemmän aurinkoa, että voisin viedä Omahoitajan ulkoilemaan. Häntä vähän ahdistavat yövuorot, minua taas töiden puute.
|
Onpas likainen ikkuna. Oikeasti se on mäntysuopaliuosta. |
Ei ole kovin kummoinen tomaattisato tulossa, mutta ne muutamat alkavat vihdoin osoittaa punastelun merkkejä. Sitä paitsi komea tomaattikasvustoni käy lähes viherkasvista. Basilika-raasu on ongelmissa,
joku jauhiainen on ottanut sen uhrikseen. Ei edes mantysuopavesi auta, eikä väkevämpää torjunta-ainetta toinne syötävään kasviin laittaa. Olkoon. Eivät nuo nyt niin paljon tuhoa saa aikaan.
2 kommenttia:
Kyllä se todellakin siitä, usko pois. Kamalaa, kun tekee mieli lausua ne kaikki kliseet, joista tietää, ettei niistä alhon pohjalla paljoa apua ole. Joten jätän ne, ja toivotan tsempit taas.
Minulla on kamala päivä. Valintaprosessimme on päätöksessä, ja tänään pitää ottaa puhelin kauniiseen käteen ja tehdä yksi ihminen (toivottavasti) ikionnelliseksi ja kaksi surulliseksi. Nyyh!
Eiköhän se mene ihan hyvin. Parempi, että edes joku tulee onnelliseksi. :-D
Lähetä kommentti