Ensin tililleni ilmestyi eur 17 pano, se tuli Veikkaukselta. Minulla on yhden rivin kestolotto ollut niin pitkään kuin muistan, näköjään silläkin voi voittaa jotain. Tuo ei tosin ole suurin, pari vuotta sitten sain useampia satasia. Pikkuvoitto muistuttaa, että ellei veikkaa, ei voi voittaa. Aion jatkaa ponnistelujani vapaaherrattaren elämää kohti.
Tiistaina ihmettelin, että mikä iso kirje minulle on tulossa, kun postimies (tai -nainen) oli jättänyt lappusen postini joukkoon, eilen kerkesin sen hakea. Katso, olin voittanut Reissumies-arvonnassa Haltin city-repun. Tulee oivaan käyttöön tulevia sieniretkiä varten. Ja värikin on oikea, musta.
Eilen sain töistä uuden puhelimen. Siinä on radio ja 2 megapikselin kamerakin. Odottakaas vain, kunhan saan vielä välipiuhan siihen, ryhdyn ottamaan niitä kaipaamiani tilannekuvia kaikkialta. Hah! Tärkeintä on kuitenkin, että se pysyy päällä, että siinä on herätyskello ja että sen saa sulkea silloin, kun ei jaksa puhua.
Nyt taas harrastan työpaniikkia uusien työtehtävieni tiimoilta. Iik. Tarvitsen koulutusta!
torstai 18. helmikuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Hoh! Noin monta onnenkantamoista! Hurraa!
Onneksi olkoon! Varsinkin repusta!
Uusin oman kestolottoni äsken kotimatkalla, ei ole toistaiseksi sillä saralla juuri tärpännyt, mutta vähän aikaa sitten sain Ässä-arvalla 30 e. Samassa arvassa voi olla kaksi voittoa MOT. Tämä ei ole mainos kuitenkaan. Luulen, että vaikka harvoin arpoja ostan, niin voittaja on kirkkaasti RAY.
Joo, nyt on joku hannu hanhi-kohtaus menossa, mutta yleensä siihen päälle tulee sitten jotain kamalaa. Etenkin jos keuhkoaa näistä hyvistä asioista vähäsen.
Onnenpotkuista on kiva lukea. Lisää vain tuommoisia :) Se onkin kumma, että useimmat meistä on opetettu aina pelkäämään, että kohta tulee sitten kunnon takaisku. Eihän sen niin tarvitse mennä. Laskutoimitukset sikseen ja iloitemaan niistä asioista, jotka juuri nyt jaksaa ilostuttaa.
Niistä on kiva lukea, mutta kun tiedän myös sen, että kaikista ei ole kiva lukea etenkään minun tuuristani.
Se oli yksi syy miksi vaihdoin blogia, ajattelin, että jos tietyt ihmiset eivät voisi lukea, että minulla menee vähän paremmin, se ei heitä niin paljon haittaisi...
Lähetä kommentti