keskiviikko 9. marraskuuta 2011

Nousujohteista

Nukuin viime yönä kahdeksan tuntia heräämättä kertaakaan. Laiton ruksin naamakirjan seinälle, voinpa mainostaa asiaa täälläkin, koska nyt on hyvä ja energinen olo. Olisin nukkunut varmaan vielä lisääkin, mutta heräkello-pahalainen suoritti tehtävänsä turhan moitteettomasti. Uni on ihmiselle tärkeä asia, sitä valitettavasti oppii arvostamaan oikeastaan vasta sitten, kun se häviää omasta suoritusrepertuaarista. Minäkin vetelin kääpiönä 9 - 10 tunnin yöunia, minne ne katosivat? Elämäkö siinä tapahtui?

En päässyt ensimmäisessä hakemassani paikassa edes haastatteluun. Sinne minä kuitenkin kuvittelin saumat omaavani. Eilen laitoin toisen menemään, sinne en edes kuvittele pääsevänä haastatteluun, mutta pitää yrittää, että kokisi tekevänsä jotain. Taitaa olla enemmän hakijoita kuin sopivia paikkoja. Taloustilanne, lomautukset ja irtisanomiset näkyvät. Minua alkoi taas irrationaalisesti töissä pelottamaan, että saan potkut, että olen niin huono ja hyödytön, ettei minusta enää mihinkään ole. Huh.

Minulla on treffit illalla. Omahoitajan kanssa tietenkin. Sekin on sellainen asia, jota ei juurikaan elämässäni ole esiintynyt, treffejä baarien ulkopuolella. Luvassa on mukavaa tekemistä, sellaista, johon aina olen ollut seuraa vonkaamassa. (Minun kyllä pitäisi käydä joku kauppa perjantaita varten koluamassa, pitäisi löytää juhlava toppi. Ehkä voin vähän koukata, olisihan minulla makutuomarikin mukana.) Iltapäivällä kuitenkin vielä osallistuun yhteen ammatilliseen tapahtumaan, jotta olen jo valmiiksi huudeilla treffejämme varten.

Kuka olisi uskonut, millaiseksi minun henkilökohtainen elämäni muodostuu kaiken hirvityksen jälkeen? Olenkohan minä ihan vahingossa kuollut ja joutunut sinne paremmalle puolelle? Vai lyönyt pääni ja makaan koomassa ja kuvittelen kaiken? Vai onko tämä jonkinlainen Matrix ja meille vaan syötetään elämä ja ympäristö? Toivottavasti kukaan ei riko illuusiota, minä viihdyn tässä.

3 kommenttia:

Mymskä kirjoitti...

Kyllä olisi nyt parempi alkaa uskoa, että ihan on elävää elämää ja tapahtuu juuri sinulle :)
Eikä sitä hyvääkään tarvitse erityisemmin edes ansaita, ei siitä seuraa paiseita ja hivutustauteja. Ei sittenkään vaikka nautit elämästä.

Tuppaa olemaan niin, että hyvät ja huonot kaudet vuorottelevat. Mikä täytyisikin henk.koht. nyt muistaa, kun on vähän pa*ka kausi menossa... Että hyvää sieltä sitten seuraavaksi taas.

Kukkis kirjoitti...

Mymskä osui naulan kantaan. Ei olla matrixissa eikä tuonpuoleisessa. Tää on nyt tätä! Nauti!

-kummitus- kirjoitti...

Juu, mie koitan muistaa. Kiitos Mymskä ja Kukkis! Enkähän minä tästä kohtapuoliin taas laskeudu normaalikuolevaisten sakkiin. :-D