torstai 10. marraskuuta 2011

Pieniä tavallisia asioita

Kävin tutustumassa Itä-Uusimaalla yhteen keväällä valmistuvaan suureen kokous- ja kulttuurikompleksiin. Siitä tulee vielä hieno, toivottavasti saavat hotellinkin sinne, niin voin jopa vannoa, että jos minusta on kiinni ja tilaa on, niin meidän sakki tulee sitä käyttämään. Matkan aluksi meille tarjottiin lounas Haikon kartanossa (nom!) ja yhdessä välissä kerkesimme piipahtamaan Brunbergin tehtaanmyymälässä. Tsissus, siellä oli  tarjolla pakkaamaton kakkosluokan erä puolukka-karpalosuukkoja erittäin edullisesti (eur 5,50), pakkohan niitä oli haalia laatikollinen mukaan Alkukarkkien ja tryffeleiden lisäksi. Eikä ryhmämme ollut ainoa, jopa paikallinen poliisi oli ostoksilla, piipaa-auto komeasti pihassa, herrat ja rouva poliisi olivat juuri ostostensa kanssa ulostautumassa.

Helsingissä tapasin retken jälkeen omahoitajan. Ei löytynyt toppia eikä talvitakkiakaan, harmitti vähän, mutta enköhän minä jotain perjantaiksi keksi vanhoista ja sitä talvitakkia on varmaan ryhdyttävä metsästämään netistä joltain suurten akkojen myymälöistä. Miksi kaikkien normitakkien koot loppuvat 46een? Eihän sellaiseen mahdu tällainen hyvinsyönyt kaksimetrinen ladonovea vähän kapeampi "hento" naisihminen. Jotta takkikaupoistakin saa vihjailla erittäin mielellään, tänä aamuna meinasin taas välikausitakissani paleltua, kun en hattuakaan ymmärtänyt päähäni laittaa.

Mutta ne treffit! Menimme Sealifeen. Siellä kulutimme parisen tuntia, sakkia oli niin vähän, että saimme henkilökohtaista opastusta ja riemuksemme myös ison altaan haita ja rauskuja syötettiin vähän, vaikkei ruokkimisaika virallisessa ohjelmassa ollutkaan. Mureenan ruokinta sen sijaan oli, mutta ne eivät olleet syömätuulella. Rumia he kyllä ovat, mutta kuulema lähes sokeita eikä nahkakaan ole vaarallinen, purema sen sijaan on. Lemppareitani edelleen ovat merihevoset sekä silakkaparvi, mutta oikeastaan tykkään mistä vain. Omahoitajaan taas vetosivat ravut, joita minä vain pahalainen suunnittelin pannullepantaviksi. Olipa hauska retki! Meillä on paljon muitakin kohteita mielessä. On niin ihanaa, kun saa jakaa asioita jonkun kanssa ja joku jaksaa lähteä koluamaan paikkoja kanssani, tahdon heittäytyä pääkaupunkituristiksi!

12 kommenttia:

Oma tila ja ajatuksia kirjoitti...

Sealifessä rauskut ovat ihan huippua! Ne ovat kauniita, hassuja ja niiden litteä "naama" on yllättävän sympaatinen. Rauskun naama sijaitsee olion litteän vartalon etupään alapuolella :D

Lisäksi rauskut lentävät, ne eivät ui niin kuin normikalat.

-kummitus- kirjoitti...

Etenkin rauskuja oli kiva seurata siellä ison akvarion tunnelissa, kun ne näki alapuolelta! Ja aivan samaa mekin olimme mieltä, että ne ovat lentäviä ja liiteleviä kaloja, joita katsellessa tulee kateelliseksi niiden valheellisesta vapaudesta.

ambra kirjoitti...

Minäkin haluan kaupunkituristiksi! Päätän melkein viikottain, että sitten kun on vapaapäivä, menen museoihin ja näyttelyihin ja kävelemään sellaisiin kaupunginosiin jotka eivät ole tuttuja, ja arvaa vaan menenkö sitten.

Nam nam nam ne puolukkakarpalosuukot :)

-kummitus- kirjoitti...

Ambra, mie kyllä tiedän yhden, joka olis helppo houkutella museoihin yms, mutta kun meillä taitaa vapaat olla vähän eri aikoihin. :-(

Ne suukot ovat niin yltiömakeita, että mulle riittää hyvin yksi. Mutta hyviä! Ehdottomasti!

Lissu kirjoitti...

En tykkää. Taidetehdas oli monen taiteilijan työhuone ja osuuskuntamme tukikohta. Nyt siitä on kasvamassa sisäsiisti "kulttuurikohde". Vuokrat nousevat liian korkeiksi alkuperäisille käyttäjille. Kohta siellä myydään Pentikin porsliinia ja Brunbergin suklaatia. Eikä tämä tapaus ole ensimmäinen lajissaan. Harmi.

-kummitus- kirjoitti...

Voi vitsi, olen pahoillani tuosta! :-( Minä vain ajattelin tietysti asiaa aivan kokousjärjestäjän näkökulmasta. Ehkä pitäisi ottaa enemmän selvää asioista.

Lazur kirjoitti...

Soot meillä päin käyny :) Kun ens kerran tuut, niin käydääs kahvilla/teellä/kalialla, jos aikataulut lyö yksiin.

Taidetehtaalla meikäläinenkin aikoinaan pyöri, ensin rakentamassa ja remppaamassa tilaa ja tekemässä [näyttämö]taidetta ja yhtä ja toista ja kaikenmoista. Vaikken ollut enää aktiiviteatterilainen siinä vaiheessa kun lähtö Taidetehtaalta tuli, niin kyllä se silti kirpaisi, kun tiesi ettei paluuta ole.

Mutta jännityksellä kuitenkin odotan, että mitä siitä tehtaasta sitten loppuviimein tulee, ehkä vähän ristiriitaisin tuntein, mutta ihan positiivisella mielellä kuitenkin.

-kummitus- kirjoitti...

No hyvät hyssykät, sielläkös sinä vaikutat? :-D Pitääkin sitten seuraavalla kerralla muistaa, kiitos kutsusta! Itse asiassa mietin, että varmaan ensi kesänä viimeistään on päästävä siellä päin taapertamaan, koska seutuhan on kovin kaunista.

Lazur kirjoitti...

Jees, täällähän minä, vaikka tienaamisen joutuukin hoitamaan nykyään Helsingissä. Paikallista taaperrusseuraa tarjolla, 25 vuoden asumisen jälkeen nämä kulmat on kyllä hallussa, vaikken mä mikään opas olekaan. Että tervetuloa vaan.

Lazur kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Lazur kirjoitti...

Tuli kommentti tuplana, niin poistin sen toisen.

-kummitus- kirjoitti...

Pääasia, että kommentti tuli perille! Kiva, mie vielä nappaan kiinni tuosta ajatuksesta! :-D