Eilen kun poikkesimme Omahoitajan kanssa Pirsmassa, shoppailin mukaani yhden hopeisen spottivalaisimen. Omahoitaja olisi sen asentanut ennen lähtöään, mutta mikä lie, tuli taas sellainen itsenäisyystarve. Minä itse, pappilan musta sika. Olenhan minä niitä jo kaksi eteisen käytävään saanut asennettua, mikä ettei, meneehän se kolmaskin.
Illalla tein myös kokeen tieteen nimissä ja leivoin makean rahkapiirakan. Lopputulema oli onnistunut ja tekeminen helppoa, vaikka ihan ensimmäistä kertaa piirakan kanssa haparoinkin. Minä kun en yleensä muuta makeata kaipaa, kunhan pakastimessa on jäätelöä ja kaapissa tummaa suklaata.
Omena-vaniljarahkapiirakka
kaksi voitaikinalevyä
pari desiä omenahilloa (tai päärynöitä, aprikooseja, persikoita...)
3 kananmunaa
vaniljarahkapurkki
1 dl turkkilaista jogurttia
0,5 dl sokeria
Anna voitaikinalevyjen sulaa niin, että saat kaulittua ne piirakkavuoan levyiseksi. Näin ei pohjasta tule liian paksu. Levitä pohjalle hillo (tai hedelmät). Sekoita kananmunat, rahka, jogurtti ja sokeri. Kaada muna-rahkaseos taikinapohjalle levittämäsi hillon päälle. Tyrkkää piirakka uuniin, 190 C, n. 35 - 40 minuuttia riippuen uunista. Herätä Omahoitaja iltakahville (tai syö itse tai kavereiden kanssa).
Olipas se helppoa ja hyvää! Teen toistekin.
Toivottavasti huomiset haastattelijat ovat perehtyneet aikaansa ja lukeneet Ylen jutun yli 40-vuotiaista työntekijöistä. Mutta mitäs sitten askartelisin, etten ajattelisi huomista enempää? Kameran tietysti voisi etsiä ja ladata viikonloppua varten.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
Tsemppiä haastatteluun! Mulla on kans perjantaina haastattelu, harjoittelijaksi tosin, mutta yhtä kaikki erittäin tärkeä paikka olis mulle. Voi että, kun onnistais meitä molempia!
toivoo Kauko
Kaikista paras rahkapiirakka on ex-anoppini tekemää. Sorry! Vaikka enhän kylläkään ole maistanut sinun tekemääsi.
T: Satuilija
Onnea haastatteluun!!! (täällä on peukut ja varpaat pystyssä huomenna)
Kunpa onnistaisikin, Kauko! Pidetään peukkuja!
Satuilija, olen kuullut, että se henkilö tekee rahkapiirakan pullapohjaan. Pulla ja minä emme ole kavereita.
Kiitos Kiona! Minä taidan olla jo valmiiksi luovuttanut, mutta kivahan se on haastattelussa käydä välillä edes.
Hurjasti onnea haastatteluun!! Menehän vaan sillä asenteella, että "tämä työpaikka on minun", sitten kerrot vaan niille, että miksi, ja olet muuten oma ihana itsesi. Ja jos tilaisuus tulee, niin voithan mainita lukeneesi juuri, että tutkimuksen mukaan olet kaikkein tehokkaimmassa ikäryhmässä ;-)
t. sanna
Hihihi, Sanna, mie nyt en siitä ihanuudesta tiedä, mutta tulipahan rämmittyä sekin suo.
Lähetä kommentti