Yläkerran naapurini on löytänyt uuden kumppanin tai uuden urheiluvälineen. Siellä suoritettiin yhteensopivuustestausta kahdestatoista kahteen. Katkennut uni sai minut vielä kaiken hyvän lisäksi heräämään viideltä, joten täytyy sanoa, että juuri nyt todellakin kaipaan sitä pientä taukoa töistä, jonka tämän päivän jälkeen saan.
Seuraavan kerran kolkuttelen työpaikan ovea vasta tiistaina ensi viikolla. On tästä kristikunnan suurimmasta juhlasta pakanallekin jotain hyötyä ja iloa, saan lähes normaalin talviloman, vaikka olen törsännyt päiviä muuttoon ja kaikenlaiseen muuhun joutavaan.
Jaksasinkohan keuhkota uskonnosta? Luterilaisesta nimittäin. En tiedä, taitaa tulla vain paha mieli, joten totean, että pakanana varmaan vietän päästäisen maissa kevään aloitusta, tiesittekös, että muna on kautta aikain ollut pakanallinen uuden alun symboli? Ja mitäs minä luterilaisuuttakaan riepomaan, on alkuseurakunnassa omat hyvät ajatuksensa ollut, tasa-arvo ja kaikkea, mutta niin kuin instituutiot aina ja kaikkialla, pilalle meni sekin, kun pääsivät ukot sitä härkkimään ja lakeja kirjoittamaan.
Täytyy kyllä sanoa, että uskonto on sellainen aihe, etten mielelläni keskustele siitä kuin erittäin tuttujen ihmisten kanssa. Se nimittäin saa minut riemastumaan paremman kerran. Riemastuminen johtuu isäni isästä, hän kun oli sellainen vanhan kansan "tulta ja tulikiveä-nainen vaietkoon seurakunnassa" hirmu. Sai minut ainakin hyvin vieroitettua, samoin isäni. Jotta on meissä jotain yhteistäkin isäni kanssa...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti