lauantai 2. huhtikuuta 2011

Voi minua pateettisuuden kuningatarta

Piti sitten poistaa viimeöinen tekstinsä, kun se vaikutti niin pateettiselta. Olisi varmaan vain pitänyt kestää se, mutta kun alkoi naurattamaan ja nolostuttamaan, niin en sitten jättänyt sitä julki. Varmaan sitten kun tapaamme useammin, uskaltaudun antamaan lisäkommentteja eilisen puuskauksen sijaan.

Oli kuitenkin hauska tavata uusia ihmisiä, vanhoja tuttuja, tehdä ruokaa, juopotella vähän. Ja nyt sitten kärsiä krapula kuin naiset konsanaan. Jos kärsimys kaunistaa, niin alan olla tosi kaunis kohta... Uskotteko?

3 kommenttia:

Maria kirjoitti...

Höh, pieni nolostelu tekee ihmiselle ihan hyvää välillä ;)

Onko edes kunnon krapula? Sellaista ei nimittäin vietetä, kuten allekirjoittanutta sivusta seuranneena tiedät... Siinä keskitytään vain kasassa pysymiseen, yleensä melko huonolla menestyksellä.

Lazur kirjoitti...

Kyllä se ihan päivänvalon kestävää tekstiä oli/on, turha hävetä. Se muuten näkyy syötteenlukijan kautta vielä, vaikka blogista on poistettu. Yhdestä toisesta blogista kirjoittaja poisti kaksi päivitystä yli kaksi viikkoa sitten, mutta ne on edelleen luettavissa readerin kautta.

-kummitus- kirjoitti...

Mymskä, sie tiedät, etten osaa oksennella, mutta eilen se oli jo aika lähellä jossain vaiheessa. Eli kyllä, minun mittapuullani karpula oli aika paha.

Lazur, kiitos. Tiedän, ettei sitä kerran kirjoitettuna koskaan saa pois kokonaan, mutta eipähän ainakaan minulle jää kummittelemaan (kappas mikä sananvalinta...) blogiini. Helpottaa, kun en itse näe sitä koko ajan, koska tekstistä tuli niin pateettinen.

Pitäisi AINA ensin miettiä ja selvitä ja sitten vasta kirjoittaa. Mie vaan olen välillä vähän impulsiivinen.