Perjantain show & dinner oli itseasiassa ihan hauska tapahtuma sen jälkeen, kun työnsin takavasemmalle vastenmielisyyteni solistia kohtaan. Ruoka oli maukasta, juoma virtasi, seura oli hyvää ja musiikkikin viihdyttävää. Viihdyimme yli puoliyön tapahtumapaikalla, ennen kun pääsin sivistyneehkösti siirtymään seuraavaan osoitteeseen, missä omahoitaja odotteli ystäviensä kanssa. Minua vähän jänskätti tavata heitä, mutta onneksi oli se pieni hiprakka, niin oikeastaan sekin kauhunhetki meni nopeasti ohi. He eivät syöneet minua elävältä, eivät edes meinanneet. Ketään ei kiusattu, kaikki selvisivät kunnialla tapahtuneesta.
Eilen minulle oikeastaan piti tulla ystävätär kylään, mutta kun hän soitti ja ilmoitti potevansa dagen efteriä, olin huojentunut ja kerroinkin sen hänelle. Minulla nyt ei varsinaista krapulaa ollut, mutta uskomaton väsymys kyllä vaivasi, unta ei taas ollut tarjolla. Niinpä kun omahoitaja lähti ystävänsä syntymäpäiville, minä avasin sipsipussin ja jouluomenalimunadin. Illemmalla paistoin vielä päikkäreiden päälle pizzan. Ja sitten sattui vatsaan. Voi hyvät hyssykät, etten minä usko, etteivät elimistölleni enää aivan kaikki ainekset käy, eivät ainakaan massiivisina määrinä. Burph.
Nyt ovat silmät turvoksissa. Mutta eiköhän tämä vielä iloksi muutu, kun pääsen Pirsmaan tutkimaan onko siellä joululahjoiksi sopivia asioita. Tai minulle esimerkiksi epilaattori, sellaista nimittäin olen haikaillut, nyt jos löydän, saan siitä 15 % halvennuksen. Ainakin bussikorttiin pitää hankkia aikaa, muuten en huomenna pääse töihin. Sen lisäksi pitää taas hoitaa vähän ottoveljen raha-asioita. Luvassa on siis työteliäs sunnuntai, mutta siivota en meinaa. Se saa odottaa inspiraatiota.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Nonni! Kivoilla ihmisillä on kivoja kavereita, taas tuli yksi todiste sille väitteelle. Olen iloinen, ymmärrän hyvin, että jänskätti (minä olisin varmaan ollut maha kuralla).
Kerro sitten kokemuksesi epilaattorista, jos sellaisen löydät. Minullakin sellainen on ollut harkinnan alla jo vuosia, mutta pelottaa vähän, kun se epilointi kuulemma sattuu...
Mymskä, ne OLIVAT ihan kivoja, mutta toisaalta tuntuivat aika nuorilta. Kröhöm, mikä saattaa johtua siitä, että he olivat nuoria. Jännittäminen jäi siksi vähiin, koska tapaaminen järjestyi vähän niin kuin ex tempore, enkä kerennyt hirveästi jännittää.
Ainakaan vielä en epilaattoria ostanut. Siellä oli nimittäin kolmea eri hintaluokkaa; 30, 80 ja 160. Kuka sitten tietää mitä minä tahdon ja mikä on hyvä ja riittävä? Meni vaikeaksi...
Lähetä kommentti