lauantai 21. huhtikuuta 2012

Pilkahdus

Entinen esihenkilöni oli saanut töitä. Tosin niin pienestä firmasta, ettei minua ainakaan vielä sinne tarvita, mutta kuitenkin. Jos hän saa, on minullakin toivoa, sanoo alitajuntani. Toivoa viritti myös hänen viestinsä, tarkoittaa sitä, ettei hän ole minua unohtanut, mikä taas jatkoa ajatellen on ihan hyvä asia.

Eilisen ärrityksen päälle on tänään huomattavasti parempi mieli. Otin päänsärkylääkkeen, katsoin telkkaria, luin vähän ja menin ajoissa unille. Unet ovat turhan katkonaiset, pitää varmaan auttaa nukkumattia työssään joku yö, kun kerkeän. Ensi yönä ei vaan toinne, koska roolipelailuun kuuluu usein hyvinsyömisen lisäksi myös jonkun verran juomista. Mineen pillereita ja viinaa ole sotkenut ennenkään.

Pistin tomaatintaimet ulkoruokintaan. Kevät alkaa tänään. Mieli paranee. Seuraavaksi upotan jättikatkaravun pyrstöt korianteri-chilimarinadiin. Me syömme tänään varmaan grilliruokaa. Ihmisiä, naurua, ruokaa ja viiniä, tarvinneko tuota enempää?

4 kommenttia:

Neo kirjoitti...

Sulla on viisas alitajunta. Ihan varmasti saat sinäkin töitä, kun sopiva paikka löytyy.

Mä haluan uskoa suhun. Ja siihen, että kevät alkoi tänään. :)

-kummitus- kirjoitti...

Neo, kevät alkaa. Minuun ei kannata uskoa, sen verran huithapeli olen aina ollut. :-D

Mutta kyllä sitä joskus huithapeliakin tarvitaan. On se paikka vielä minullekin, jos ei muualla niin siellä perseentervauspaikalla.

Anonyymi kirjoitti...

Hei Kummitus!

Minullakin meni työpaikka alta tuossa reilu vuosi sitten. Jatkoin ex-työnantajan projektissa. Hain töitä aktiivisesti ja kävin haastatteluissa. Olin liian vanha mihinkään pestiin! Kunnes, eräs entinen työkaveri soitti työpaikastaa ja kyseli, että vieläkös haet töitä, me saatiin just lupa rekrytoida assari ja se sopisi ihan sinulle! Ja niin minä sain sen paikan! Oli puolesta puhuja ja työnantaja tajusi, että naisella 50 v. on jotain avuja, mitkä nuoremmilta puuttuvat! Eivätkä halunneet edes käynnistää hakuprosessia. Täällä siis ollaan - välillä viihtyen välillä voihkien, mutta töissä kuitenkin.
Tarinan opetus: entisiin työkavereihin kannattaa pitää yhteyttä ja välit kunnossa. Koskaan ei voi tietää....

Onnea ja tuuria sinullekin.

Yks vanhanajan HoSo

-kummitus- kirjoitti...

Juuh, se on tarkoitukseni. Eiköhän tässä jossain vaiheessa riemu repeä minullakin, pitää vaan yrittää nyt nauttia vapaa-ajasta.

Onnea, olet löytänyt fiksun työnantajan! :-D