Joskus sitä sitten onnistuu. Ihan intuition voimin päätimme keikkaystäväiseni kanssa, että molempia kiinnostaa Alamaailman vasarat. Mikä musiikillinen korvien avaus! Rytmiä, raskautta ja itämaisia sävyjä, ehdottomasti suosittelemisen arvoinen tuttavuus! Harmi, että keikka ei ollut läheskään loppuunmyyty, mutta toisaalta enpä edes muista, koska viimeksi olen nähnyt lavalle pöydässä istuen. Mukavaa vanhenevalle naiselle. Siihen kun yhdistetään vielä kerrankin viisas poistuminen keikkapaikalta kotiin, niin eipä päätä jomota, kääpiöiden vasarat ovat jonkun toisen ajukopassa mellestämässä.
Sen sijaan lämppärinä soittanutta Murmanskia en ihan reippain mielin voi suositella. Äärettömän hyvin yhteen soittettua, laulajalla kuulas ääni, Joy Division meets Siouxie and the Banshees. Sitten ne löysivät vielä Björkin ja Sinead O´Connorin kimppaan. Ehkä parin vuoden päästä, kun bändi on löytänyt oman linjansa. Tai ehkä se oli heidän linjansa. Minulle kyllä tuli mieleen, että bändin nimi olisi voinut olla Kursk. Tirsk. Mutta oli heillä siellä fanejakin, minuun vain ei purrut.
Ennen keikkaa sain molemmat veljeni vaimoineen vierailulle. Iloinen yllätys, vaikken voinut vierailuun mitenkään varautua, sain järjestettyä nopean coctail-tarjoilun kaappini uumenista. (Olenhan minä kertonut teille viinakaappisyndroomastani? Perityy avioliiton raunioilta, kun päätin, että minulla tulee AINA olemaan alkoholia tarjottavaksi, saapui vaikka ketä mihin aikaan vuorokaudesta tahansa. Ja että potentiaalisille seurustelukumppaneille annetaan testinomaisesti täysi oikeus käyttää kaapin sisältöä. Jos ymmärtää rajansa, pääsee kylään toistekin. Omahoitaja täytti kriteerit. Hänen määränsä on erittäin kohtuullinen, jopa välillä niin kohtuullinen, että se olen MINÄ, joka siellä kaapilla viimeiseksi rumuaa...) Siinä me sitten jaarittelimme muutaman tunnin niin tehokkaasti, että meinasin myöhästyä treffeiltäni ystävän kanssa. En kuitenkaan myöhästynyt, bussi kulki kaupungin halki yllättävän ravakkaan. Stone´s oli mukavan väljä ja musiikista huolimatta rauhallinen keskustelupaikka etkoilla.
Tänään pitäisi päästä hakemaan lisää multaa. Parvekkeen yrttiviljelmää tulisi laajentaa ennen kuin on liian myöhäistä. Tomaatintaimet ovat vahvassa iskussa iskussa. Jopa tomaattiruukun juurelle viskomani thaibasilikan siemenet itävät jo! Pieniä taimia siellä täällä. Tavallinen basilika pääsee kohta muovin alta laatikkoon. Kunhan vain saisin multaa. Voi minua laiskimusta! En muuten muistanut edes kuuta katsella eilen illalla, vaikka luvassa olisi ollut joku superkuu. Olin sen verran väsynyt, että hyvä kun sain pakkelit naamastani ennen kuin uni voitti. (Unta on ollut aika huonosti liikkeellä, taidan napata illalla pikkupillerin.)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Mulla on multa hankittuna, mutta kylvösuunnitelmat laatimatta, taimista nyt puhumattakaan. Tasan ei käy onnen lahjat:D
Heh, mie sitten otin itseäni eilen niskasta kiinni ja tyrkin multaan kaiken, mitä oli tarjolla. Tekisi mieli vielä jotain hankkia, mutta suoraan sanottuna, ei mahdu minnekään. Parempi nyt antaa vaan kasvien kasvaa. :-D
Ja että potentiaalisille seurustelukumppaneille annetaan testinomaisesti täysi oikeus käyttää kaapin sisältöä. Jos ymmärtää rajansa, pääsee kylään toistekin.
Pistän tuon korvan taakse talteen vastaisen varalle. :)
Olenko vielä kertaakaan kertonut, miten paljon ihailen viherpeukaloasi. Vertailun vuoksi saan kaupasta ostetut yrtit lakoamaan parissa päivässä.
Celia, hyvä testi tuntuu olevan, ainakin tuloksen perusteella. Voin suositella. :-D
Mie nyt en tiedä onko minulla varsinaisesti viherpeukalo, mutta into korvaa puutteet. Ei kukaan saa kaupan yrttejä säilymään kovin monta päivää elinkelpoisena. Ne kannattaa käyttää pois pikaiseen tai sitten kuivata, tehdä mausteöljyä tai pakastaa. Vesimukissa säilyvät vähän paremmin, jos joka pv muistat täyttää sen vedellä.
Lähetä kommentti