maanantai 28. helmikuuta 2011

Kevättä ilmassa

Uskomatonta, mutta totta. Kevättä on jo ilmassa, olen aivastellut koko aamun. Jostain tulee jotain siitepölyä. Hiphei, jospa talven selkä vihdoin taittuisi! (En kyllä arvannut olevani näin iloinen alkavasta allergisesta vuodenajasta.) Aamulla näkee entistä paremmin, valo lisääntyy huimaa vauhtia. Ystäväni kanssa suunnittelimme pääsiäiseksi mökin vuokrausta. Nyt vain pitäisi miettiä, mistä saisimme auton lainaan. Tutkaisin yrityssopimushintaamme Hertzille, sielläkin edukkain vaihtoehto tulee maksamaan yli 200 euroa. Se on valitettavasti liian paljon.

Kesälomaretkeemme liittyen skannasin vuokratodistuksemme, osa majoituksesta on jo maksettu. Ihmeellistä, että olen menossa jonnekin! En tahdo oikein ymmärtää sitä välillä. Auttaa jaksamaan arjen tylsyyttä. Paitsi, ettei minulla ole tylsää, arki on hyvä ja tarpeellinen paikka tällaiselle tuuliviirille. Silloin voi kerätä voimia viikonlopun villityksiin.

Se onneton keksipurkin vartijakin ilmoittautui. Selitykset olivat moninaiset ja niin uskomattomat, ettei niitä todellakaan kannata uskoa. En kuitenkaan jaksanut edes hermostua, kuuntelin rauhallisesti. Kun minulta kyseltiin jatkoa, jätin sen auki. Jos tilaisuus joskus sattuu, voinhan minä kokeilla, mutta muuten saa olla aivan rauhassa. En jaksa vehtautua, jatkan paremman vaihtoehdon metsästystä, kyllä se vielä löytyy minullekin.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Onnea metsälle! Hyvää kannattaa odottaa...
T: Satuilija

-kummitus- kirjoitti...

Mie en kauhean kauan jaksa kyllä odotella mitään enkä ketään. Ja mitä hyvää? Kunhan nyt ihan normaaliasioita, hyviä tuskin on olemassakaan.