sunnuntai 22. tammikuuta 2012

Helppoa ja yksinkertaista

Tapaaminen rekrytointikonsultin kanssa oli melkoisen raskas henkisesti. Joudun ajattelemaan asiaa vielä pitkään ja hartaasti. Seuraavan tapaamisen sovimme parin viikon päähän. Sitä ennen teen cv:ni uusiksi, yritän miettiä millainen ihminen olen ja mitä tahdon. Ihan tuollaisia pikkujuttuja vain, joo. En oikeastaan tahdo ajatella asiaa ennen kuin huomenna, nyt on vielä viikonloppu.

Muuten viikonloppu onkin ollut täynnä tapahtumia. Perjantaina ruokailua kotona ja rälläystä lähibaarissa ystävän ja Omahoitajan kanssa, vähän terapiaa ja vähän rähinää (yhden ystäväni mielestä hänen on tarpeellista muistuttaa minua asioista, vaikka en itse koe niitä ollenkaan oleellisiksi, sitten minä vänisen ja hän ilmeisesti nauttii siitä, että saa kiusata minua, en minä muuta selitystä keksi, että aina samat asiat nousevat puheeksi). Lauantaina menimme ulos syömään Omahoitajan kanssa, hän tarjosi hyvin sujuneen työhaastattelun kunniaksi. Doi Thai on mukava pieni ja suhteellisen tuore thairavintola Kruunuhaassa. Ruoka oli herkullista, toisaalta olen ehkä hivenen puolueellinen, koska kaikki thairuoka vaan on minusta herkullista. Jaoimme pullollisen thaimaalaista viiniä, vinkeä kokemus, Monsoon Valley ihan oikeasti sopii tulisen ruuan kanssa nautittavaksi, hedelmiä ja marjoja. Paljaaltaan maisteltuna aika kevyt. Viinimäinen maku katoaa ruuan kanssa, mutta sekin sopii evään luonteeseen.

Toivottavasti ihmiset löytävät ravintolan. Lauantai-iltana emme olleet ainoat ruokailijat, mutta enemmänkin olisi mahtunut. Palvelu oli ystävällistä ja kohteliasta ja ruoka herkullista. Kannattaa käydä tsekkaamassa jo ihan senkin takia, että kun yhdeksän maissa kävelimme pitkin Kruunuhakaa, tunnelma oli kuin ulkomailla olisi ollut. Kaunista, mukavia baareja siellä täällä ja ihanan näköisiä pikkuliikkeitä. Päätimme, että keväällä vietämme siellä useamman tunnin.

Omahoitajan kanssa kaikki on helppoa ja yksinkertaista. Varmaan johtuu siitä, että hän on helppo ja minä yksinkertainen. Ja että en todellakaan hänelle itke turhia. Miksipä häntä kiusaisin asioilla, jotka ovat hänestä itsestäänselviä. Ei hänkään minua itketä. Mietimme Keski-Euroopan retkeilyä joskus keväämmällä. Viikko jossain kevättä ihastelemassa hyvässä seurassa vaikuttaa lupaavalta. Ja yhdet yhteiset festivaaliliputkin on jo kesäksi hankittu. Uhmaan jumalia, mutta siinäpähän uhmaan. Oma on elämäni.

2 kommenttia:

Kiona kirjoitti...

Thairuoka ON hyvää! Ja Keski-Eurooppa keväällä niin kaunis.

-kummitus- kirjoitti...

Niinpä, nyt vaan pitäisi yrittää ansaita se retkensä ja tehdä jotain itselleen sekä kodilleen.