lauantai 2. kesäkuuta 2012

Alitajunta, perkele


Hirveätä painajaista näin päiväunillani. Olin jossain baarissa, Omahoitajakin tuli sinne, mutta jostain syystä ei tullut moikkaamaan minua. Ajattelin, ettei hän nähnyt minua ja juoksin perään. Hän ajoi pois vespalla (!) ja kohta pystyin netissä seuraamaan, miten hän oli ystäviensä kanssa menossa keikalle ilman minua.  Huhuh. Tarkottaako tämä sitä, ettemme me alitajuntani mukaan menekään yhdessä Sonisphereen? kysyin Omahoitajalta. Vastaus oli, että voin kuulema kertoa alitajunnalleni, että se on melkoinen hölmö.

Mie olen onnekas paskiainen!

Eilen tuli saunottua, syötyä ja juotua ystävän kanssa. Kyllä maailma taas parani, kun valvoimme neljään saakka. Onneksi meille ei pätkähtänyt päähän mikään baariajatus, sitten se vasta heikko happi olisikin. Tämä päivä on mennyt makoillessa television ja karamellipussin kanssa. Ostin nimittäin laivalta ison pussillisen Twist-karkkeja, nyt on vatsa kipeä toffeen ja suklaan natustamisesta. Tyhmä olen.

Ottoveli ilmoittautui. Hänen kontrahtinsa loppuu huomenna. Toiveena oli, että hän jopa saisi edes vähän aikaa olla maissa, kun unet ovat olleet aika vähissä. Puhuimme jopa vaihtoehdosta, että hän tulisi käymään Suomessa. Katsotaan nyt, mita varustamo hänestä tahtoo. On jo aika kova ikävä häntä, siitä on jo vajaa pari vuotta, kun hän lähti Suomesta. Haaveena hänellä oli, että pääsisi syömään tekemääni sienilasagnea, lohdutin, että sieniä on edelleen jemmassa, saan ruuan tehtyä, jos hän vain pääsee Suomeen.

Huomenna on roolipeli- ja grillipäivä. Onneksi vesisade taisi lakata.

3 kommenttia:

Tiina kirjoitti...

Ei sun alitajuntasi ole mikään ennustaja. :) Se kertoo vain peloistasi ja toiveistasi. Tässä tapauksessa tod.näk. peloista.

Anonyymi kirjoitti...

Fäk! Siis joskus jopa luin jostain (varteenotettavasta lehdestä), että ihmiset eivät koskaan näe päiväunilla painajaisia.

(Eikö muka ahdistava uni ole painajainen, no on!!)

Enkä minä ole nähnyt. Joten nyt olen pöyristynyt. Päiväunien kuuluisi olla vain lempeitä iloisia harhoja!
t.sanna

-kummitus- kirjoitti...

En epäile alitajuntaani ennustajaksi, pahan ilman lintu se kyllä välillä on. Ja tietysti minulla on pelkoja, sen verran olen kuitenkin itsestäni tähän juttuun sijoittanut.

Painajaiseni ovat inhottavan todellisia. Se niissä ärsyttävintä on. Minä näen niitä paljon ja kovin monenlaisia. Yöni ja uneni eivät muutenkaan mitään onnen aikaa yleensä ole.