tiistai 4. toukokuuta 2010

Synkeään päivään sopiva synkeä aatos

Viime yönä yhden ja kolmen välillä oli taas epäkivaa. Ajatukset rullasivat tuhatta ja sataa. Asennon vaihtokaan ei auttanut, joskus nimittäin nukahdan uudelleen, kun käännyn sängyssä ympäri, käännän peitosta ja tyynyistä viileän puolen ja teen rentoutumisharjoituksia.

En suoraan sanottuna keksi mitään muuta stressin aihetta kuin suunnittelemani tupaantuliaiset. Olen kutsunut sinne kaksi sellaista vierasta, joiden kutsumisesta en ole laisinkaan varma. Ensinnäkin serkkuni, joka on syntymäpäivilläni osoitti puheissaan melkoista moukkamaisuutta, vai mitä sanoisitte päivänsankarin nolaamisesta ja halveeraamisesta suureen ääneen? Toinen kyseenalainen vieras on se entinen ystäväni, joka minut aikanaan hädän hetkellä hylkäsi, mutta nyt olisi sitten takaisin hinkuamassa. Hän on mukava ihminen, mutta ei taida elää ihan tässä maailmassa, sellaisessa, jossa on myös huonompiakin asioita.

Luulen, että tämäkin auttaa, kun olen kertaalleen kirjoittanut vaivaavan asian pois mielestäni. Tälläinen tämä minun alitajuntani yleensä on, suhteellisen helppo. Serkkuni kanssa tilannetta ei mitenkään helpota, että minua koko lapsuuteni verrattiin häneen, miten hän pukeutui, puhui, söi, opiskeli, käyttäytyi, eikä kukaan oikeasti tiennyt, millainen päällepäsmäri ja pirulainen sama herranterttu osasi olla, kun leikimme yhdessä. Entinen ystäväni kuitekin oli ihana ystävä, silloin kun olimme sydämellisissä väleissä, siitä nyt saattaa vielä jonkinlaisen kompromissikaveruuden saada aikaiseksi.

Toisaalta uskon ihmiseen ja siihen, että ihminen kehittyy myös henkisesti. Hakkaan sitten vielä noihin kahteen ihmiseen päätäni jonkun hetken, katson, jos heillä olisi minulle jotain kivaa ystävällistä hyvää annettavaa. Jos ei ole, osaan minä sitten lopettaa yhteydenpidon. Toivottavasti.

Kirjan ja ruusun päivän kunniaksi jatkan lukemista. Voisin käydä itselleni sen ruusunkin, jonka yleensä mies ostaa naiselle ja saa vastapalkaksi kirjan. Mie kyllä tahtoisin molemmat. Mutta ainahan mie olen tahtonut sekä syödä kakun että säästää sen.

Ei kommentteja: