Kävin ääneni heittämässä, turha enää kalastella sitä. Äänestystapahtuma vaan sai minut hämmentymään. Ovella nimittäin virkailija tarkasti paperini ja yllätti minut kysymyksellä, että tiedänhän ehdokkaani numeron. Häkeltyneenä vastasin tietäväni ja kysyin vastakysymyksen, että miksi hän sen tahtoo tietää. Herra virkailija tokaisi, että kun heillä on vain Helsingin piirin numerot äänestyskopeissa. Siihen minä taas totesin olevani ihan ehta helsinkiläinen, että olin ollut jo yli 17 vuotta. Asiaa ei sen enempää spekuloitu, kunhan loin muutaman Iltalypsyn karjakkokatseen omalaatuiseen höpöttäjään, annoin ääneni ja poistuin.
Kotona sitten ryhdyin tutkimaan passiani, että mikä oli saanut hänet kuvittelemaan, etten olisi Helsingistä, kun tiesin, että passin myöntänyt viranomainenkin on Helsingin poliisi. Sitten mää sen vasta hokasin, syntymäpaikkana on Pohjoisen Suomen pieni kunta mlk. Ilmeisesti se ja perusepäsiisti (turkoosi collegetakki, farkut ja nilkkurikumikengät sekä punainen reppu) saivat herran epäilemään pääkaupunkikelpoisuuttani. Kiittäisi onneaan, etten avannut sanaista arkkuani ennakkoäänestystilassa sen enempää, meinasin jo ryhtyä mekkaloimaan. Todennäköisesti hän seuraavan "maalaisen" kanssa jo mietti omaa replikointiaan tarkemmin.
Muutama viikko sitten kävin omasta mielestäni irtisanomassa Ottoveljen puhelinliittymän Elisalla. Jonotin melkein tunnin heidän Itäkeskuksen toimistossaan. Minulla oli esittää valtakirja ja tiedot hänen liittymästään. Nyt Ottoveli oli sitten tarkistanut jotain tietoa vanhalta sim-kortiltaan ja huomannut, että siellähän on täysi rouminki päällä. Kun otin yhteyttä Elisan asiakaspalveluun, heillä ei ole minkään valtakunnan merkkiä, että olen käynyt paikalla saatikka irtisanonut liittymän. Korvissa alkoi suhista, otsaan kasvoi miehen sukupuolielin ja sappi nousi suuhun.
Ensi viikolla matkaan siis uudelleen itään, tällä kertaa vaadin Elisan turhantoimitukselta tai loanheittopisteeltä KIRJALLISEN varmistuksen, että liittymä on irtisanottu. Itse asiassa sitä jäin jo ihmettelemään viimeksikin, kun en saanut asiasta minkään valtakunnan lippua tai lappua. Mitä tästä opin, KAIKESTA pitää jäädä jälki, minun kannattaisi asioida vain kirjallisesti eri tahojen kanssa.
Tänään kuitenkin aion toipua minua vaivanneesta räkätirskutaudista, lämmitän saunan, teen sienilasagnen ja korkkaan punaviinipullon. Kaiken tämän ystävän seurassa. Onneksi on ystäviäkin, eikä vain pelkkiä asikaspalvelijoita, virkailijoita ja vihollisia. Sitä ennen vietän kuitenkin tunnin Poirotin seurassa. Ja sitä ennen jatkan Joe Hillin Sarvet kirjan lukemista, kirjahyllyssä odottaa toinenkin herran teos, Sydämen muotoinen rasia. Olen aina pitänyt ns. kauhukirjallisuudesta, vaikken voi edes kuvitella katsovani kauhujuttuja telkkarista. Lukemista pystyy jotenkin säätelemään eikä taustalla ole kauhumusiikkia ja tehosteääniä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Eiköhän stadissa jo asu suurin osa suomalaisista. Muu maa senkun tyhjenee. Mutta eiks se ole järkeenkäypää, että ne on hesalaisia, jotka hesassa menee äänestämään. En oikein ymmärrä logiikkaa, että jonkun oletettaisiin tulevan jostain muualta vain heittämään yhden äänen. =S
Olet oikeassa, kovin on mielivaltaista operaattoreiden touhu. Vähän samanlaista kyytiä sain Saunalahdelta online - palveluna, muija katsoi jonkun muun tyypin tietoja vaikka koko ajan korjasin hänelle että nyt olette väärässä henkilössä. Muija vaan intti että ei olla, kyllä täällä niin vaan lukee. Meni hermo ja sanoin että on aivan vitun sama mitä siellä lukee, sun kannattaisi vaihtaa työpaikkaa ja alaa. Tämän sanottuani suljin puhelimen. Kouluttaisivat edes noi asiakaspalvelijat eivätkä keräisi niitä bingohalleista ja muista arpoja myyvistä pisteistä. Ärrh!
Tsompi, totta. Voisin minä kyllä kuvitella Treellakin asuvani. Ennakkoäänestäähän saa missä vaan, mutta en nyt aatellut ihan niin maalaisen oloinen olevani. ;-D
Peppone, Ottoveli ehdotti, että ottaisin kirveen mukaan ensi vkolla. En taida, kun ei valmiiksi sellaista ole, enkä viitsi moiseen rahojani tuhlata, kun ei enää edes joulukuusen varastamiseen sellasta tarvitse.
Yhdistelmä maalaisuudesta ja äänestämisestä on myös pyörinyt tällä suunnalla viikon teemana. Ja minä en nyt tarkoita, että pitäisin sinua maalaisena.
Mutta - haluaisin äänestää sellaista naisehdokasta, joka on syntynyt Helsingissä. Kun suljetaan listalta "ei missään nimessä" -puolueet, jää silti kymmeniä, jos ei satoja, ehdokkaita. Niiden joukosta ei vaan tuppaa löytymään paljasjalkaista stadilaista. Kumma juttu.
Toinen asia, mikä hämmästyttää, on lapsiperheiden aseman ylitsevuotava hehkuttaminen. Ymmärrän minä heitäkin. Mutta stadissa on 40 % yhden ihmisen talouksia. Kai heidänkin oikeutensa ja etunsa ovat tärkeitä? Ajattelen toimivani äänestyskopissa itsekkäästi...
Onneksi olen junantuoma, niin ei tuota tarvinnut ottaa huomioon, mutta sen tyypin muun muassa karsin listoiltani, joka aikoi ajaa Laajasalon asioita. Jostain kumman syystä en tahdo ehdokasta, joka leimautuu omaan asumalähiöönsä niin vahvasti. Mutta otin huomioon joukkoliikenneasiat, vuokra-asumisen ja sosiaalisen omatunnon.
Saa minua pitää maalaisena, olenhan minä sellainen, mutta olen Helsingin ihan oma "pikku" maalainen. ;-D
Lähetä kommentti