Ottoveljen asioiden hoitaminen taas meinaa tuottaa vaikeuksia. Pitäisi saada viisumipaperit suurlähetystöön. Onneksi hän ymmärsi sotkea myös biologisen veljensä hoitamaan asiaa, ettei jää pelkästään minun kontolleni. Jako on nyt sellainen, että minä hoidan paperit kasaan ja veli vie ne lähetystöön. Eilen kävin reippailemassa naapurilähiön Ärkioskilta passi-hakemuskirjeen. Palasin pidempää reittiä kotiin, kun huomasin pitäväni kävelystä kosteassa lämpimässä ilmassa.
Kävelyretken päätteeksi raahustin Rotumarsun hoitoon. Siellä oli lihapala uunissa valkosipuliperunoiden ja täytettyjen paprikoiden kera. Vielä tuli punaviinisoosia kyytipojaksi. Ihan kummallista, kun joku tekee ruokaa minulle, minähän se yleensä olen, joka muita syöttää. Sitten makoilimme sohvalla, perinteiseen malliin arvostelimme pukukavalkadia. Minua nauratti, tykkään niin tolkuttomasti kaikesta tavallisesta. Illalla nuoriherra kysyi vielä sängyssä, että halaileeko hän liikaa. Minä kielsin, on hyvä olla.
Lauantaiset pikkujoulut olivat ihana ystävien tapaaminen. Aina tulee joku uutena joukkoon, mutta vastaanotto pyrkii olemaan avoin ja lämmin. Ihanaa, kun ilmapiiri on täynnä naurua ja hyvää tahtoa. Ja pöytä notkui jälleen kerran, meissä kaikissa on hobittiverta ilmiselvästi. Ajelin taksilla vasta kolmen maissa kotiin.
En tietenkään ole saanut kunnolla unta koko viikonloppuna. Nyt vetkututtaa. Ei edes töihin pääse ajoissa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti