Se on sitten virallisesti loma loppu, kynteni katkeilevat pikkuhiljaa. Viime viikolla meni pari kynttä ja tänä aamuna olen naputellut jo kaksi lisää katki. Yllättävän hyvin kynnet jaksoivatkin kasvaa koko heinäkuun terveinä ja vahvoina aika pitkiksi, muutaman kerran käytin kynsiöljyä, siinä kaikki. Olen kieltämättä maailman laiskin tyyppi näkemään vaivaa lakkausten ja kynsihoitojen kanssa, mutta kun pidän kynteni vähän lyhyempinä, niiden kanssa jaksaa hyvinkin elää. Enkä muuten osaa viilatakaan niitä, vaikka kaikissa akkojen läpysköissä kirkuen todetaan, että kynsiä ei koskaan saa leikata. Jaa. Minäpä leikkaan, usein vielä taloussaksilla.
Nukuin viime yönä. Laitetaanko taas ruksi seinään? Sain kahden heräämisen taktiikalla reilun seitsemisen tuntia unta, hyvä minä!
Kuvittelin kesän olevan hektistä ja juhlapainotteista aikaa, mutta nyt kun taas olen tutkinut kalenterini täyttymistä, niin huihai. Saa nähdä miten tässä taas käy, olenko ryytymisen maailmanmestari lokakuun koittaessa. Siellä nimittäin ei vielä ohjelmaa ole. Ottaisinko viimeisen kesälomaviikkoni sinne ja nukkuisin Ruususen unia? Ja siitä sitten sujuvasti hibernoisin pimeimmän ajan yli.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Kysypä meikäläisen naapuritalon naisimmeiseltä (jonka kyllä tunnet), auttaisiko hän kynsien kanssa. Laittoi minulle eilen värittömän geelilakan (ei oman kynnen hiomista, ei jatkotippejä), jonka pitäisi kestää ja kestää. Geelin päälle voi taiteilla väriä oman makunsa mukaan. Oma kynsi kasvaa iloisesti siellä kestävän lakan alla...
Hmmhp, mineen oikein tiedä, osaisinko elää geelikynsien kanssa. Pitää taas miettiä asiaa, mutta kiitos vinkistä, Liisa pien!
Lähetä kommentti