lauantai 4. joulukuuta 2010

Toipilaana mennään

Ei minusta ollut minnekään eilen illalla lähtijäksi. Hyvä kun sain käytyä kirjakaupassa. Siellä myyjäpoika saikin verenpaineeni äkillisesti pompahtamaan, kun tahdoin vain 15 korttia ja hän ryhtyi jumputtamaan, että 10 korttia maksaa 2 euroa, mutta yksittäin ostettuna kortit ovat euron kappale. Loin häneen sellaisen kummitus-kuningatar katseen ja totesin, että "Sovitaanko, että leikisti otan tuolta ne viisi puuttuvaa korttia, ja sitten kun olet laskuttanut kymmenesta, kortit vahingossa jäävät telineeseen?" Poika ei ryhtynyt riitelemään eikä myöskään tarjoamaan alennuskuponkia sunnuntaille. Fiksu nuorimies, ihan niin kuin ajattelinkin.

Kotona join kuumaa juomaa ja kirjoittelin kortteja. Veto oli poissa. Kai se on myönnettävä, että tauti oli pahempi kuin annoin ymmärtää. Olen edelleen aika väsynyt, mutta parempaan päin kunto menee joka päivä. Siivoamista nyt en vielä itselleni lupaa, mutta jos pesisin tänään pyykit. Ihmettelin itseäni iltasella, kun piti oikein käydä laittamassa turvalukko kiinni, tulivat avioliiton loppuajat mieleen ja alkoi taas pelottamaan kaikki. Pelotti, että joku tulee väkisten sisälle ja tekee pahaa. Kamala tunne, varmaan johtuu heikkouden tunteesta joka sairastamisen myötä tuli. Tai sitten siitä, että näin matkalla ex-puolisoni ystävän. Huh!

Minä en juurikaan jaksa tutustua uusiin blogeihin (pitäisi kyllä), mutta kuulkaas, kun viime viikolla ihan vahingossa klikkasin uutta osoitetta, niin ihastuin kovin. Käykääs tekin joutessanne tutustumassa Ajatusmurusiin, tuore ja vähän melankolinen tuttavuus, josta voi vielä tulla vaikka mitä! Itseäni vähän harmittaa, etten päässyt blogipikkujouluun, mutta tuskinpa siinä nyt kukaan mitään menetti, korkeintaan minä, mutta se taas ei ole mitään uutta. Puolikuntoisena minusta ei olisi saanut kukaan mitään irti, olisin vain jurnottanut mukin kanssa varjoissa ja näyttänyt torjuvalta. Parempi jurnottaa kotivarjoissa.

Toivottavasti tänään tulee parempi päivä. Huomenna minut on kutsuttu veljen luokse naapurikaupunkiin syömään. Maanantain voisinkin sitten taas, yllätys yllätys, maata ja levätä. Syöminen usein sisältää myös juomista, mikäli vanhat merkit paikkansa pitävät.

5 kommenttia:

Puhuri kirjoitti...

Onneksi on maanantaina virallinen vapaapäivä. Vointeja!

-kummitus- kirjoitti...

Eläpä muuta viserrä! Eiköhän tämä tästä vielä iloksi muutu, jos sauna, viina ja terva eivät auta, tauti on kuolemaksi.

Stansta kirjoitti...

Pikaista paranemista!!!

Strangefruit kirjoitti...

Klassinen lukumoka, eka silmäyksellä luin "näyttänyt torjuvalta" "näyttänyt horjuvalta" mutta eikös aika monet baariloissa siltä näytä (sikäli mikäli muistan oikein).
Kyllä se tauti vielä talttuu!

-kummitus- kirjoitti...

Juu, horjuvaltakin varmaan olen usein näyttänyt, siksi pyrinkin yleensä istuma-asentoon. ;-DDD