Ihana kampaajapoikani keksi jälleen jotain uutta. Olin eilen illalla blondi Jennifer Aniston, kun hänen käsittelystään läksin. Harmi vain, ettei kroppa ja muu olemus pysy hänen virityksissään mukana, mutta tukka kyllä taipuu. Taivutus kirpaisi kukkaroa (eur 114 - happi loppuu!), mutta pidän sitä investointina työnsaamiseen, sitä paitsi sain alennusta, hän laittoi raidat lyhyiden hiusten hinnalla, vaikka olisi pitänyt käyttää ainakin puolipitkien hintaa. Nyt on pää vaalea kuin blondilla kuuluukin. Sen lisäksi minulla on rikottu etutukka. Viimeksi minulla on ollut otsatukka joskus 90-luvulla, jotta johan tuo oli aikakin. Eikös se ole tulossa takaisin muotiin? Vai 80-lukuko tulee ensin?
Haastatteluun olen taas menossa. Ärsyttää lähteä puolen tunnin joutavan tapaamisen takia keskustaan, mutta käynpähän samalla rintareppuja, kun ovat tarjouksessa. Ja sitten yhdelle maaliskuiselle keikalle liput, kun halvalla saamme. Ja sitten jos vaikka kävisi päiväjuomalla jossain baarissa. Vai syömässäköön kävin? Vai tulisinko suoraan kotiin kulkien vain Liiteri-kaupparuudun kautta? Se saattaisi olla paras ratkaisu kestävän kehityksen kannalta. Laitoin muuten Liiteri-kaupparyhmälle viestin, että naapurissa on tosi hyvä jo aikaisemminkin vähittäistavarakauppakäytössä ollut kiinteistö vapaana. Että jos sen kaupan tänne meidän köyhien iloksi perustaisivat pian.
Otsikko on taas yksi väärinluettu mainos naamakirjan sivupalkista. Juoppo oli tietenkin oikeasti Jopo. Toisenkin hienon väärinlukutehtävän tein: Käytä tätä outoa vinkkiä ja saat 17 vuoden rypyt ilmaiseksi. (Saat sanan kohdalla oli oikeasti poista... Pikkuisen jäi vaivaamaan, että mikähän se outo vinkki olisi ollut, ehkäpä se juhlavuoden juopottelu. Kyllähän sillä rypyt siliävät, kun naama turpoaa kuin kuu-ukolla.)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Onneksi mulla on pari tuttua kampaajaa, joilla käyn LIIAN harvoin. He eivät koskaan laskuta yli satasta, mutta ehkä sen näkee mun hiuksista? Saatan tavallaan suositella?
Hei, saanko sittenkin käyttää ne loput langat korjaamisen jälkeen itselleni? Ihastuin niin paljon, että haluaisin ponchon itselleni myös...Aivan mahtava lankavalinta!
Minä kyllä pidän omastani kiinni, niin pitkään kun vain raha mitenkään riittää, on se nuori herra sen verran taitava kaveri.
Käytä vain, en mie niillä mitään tee kuitenkaan.
Nonni, eiks täällä ollutkaan mitään kilpailua? Mulla kun ei ole koskaan tuuria arvonnoissa, niin nyt olisi varmaan kopsahtanut voitto kotiin ;D
Olen pahoillani, Sirpa, en usko lukijoiden lahjontaan, uhkailuun, kiristämiseen enkä imarteluun. Eiköhän meillä jokaisella ole lähipiirissä joku juoppo, jonka kanssa leikkiä tahtoessaan. ;-D
Haaa, pitää kommentoida vaikka kiire olis: ollaan ihan samiksia tuossakin asiassa - toinen on se peräkammarilifestyle- että luetan väärin otsikoita. Se on riemastuttavaa, saa monet ihan omat naurut joka päivä! ;D
Lähetä kommentti