Kun lähtee pitkästä aikaa tutun ja turvallisen keikkakaverin kanssa liikkeelle, niin jo alkuasetelma on kohdallaan. Vaikka edellisestä tapaamisesta oli aikaa, niin taas loksahtivat palaset paikalleen.Kyllä sen täytyy joku merkki olla. Sitten kun vielä saa kuunnella harvinaista herkkua, Alamaailman Vasaroita yhdessä lempikeikkapaikassaan, niin ei muuta voi sanoa kuin, että täydellinen ilta! Hieno oli keikka! Harvoin on tunnelma niin kohdallaan, emmekä muuten olleet ainoita, jotka innostuivat, siellä karjuttiin kuin yhdestä suusta.
Hyvät olivat jutut ja pössis. Erityisesti ilahdutti kuulla, että kirjoittamiseenkin on aktivoiduttu! Keikan jälkeen ymmärsin ajella julkisen liikenteen avustamana kotiin, niin ei pääkään ole kamalan kipeä. Päinvastoin se suorastaan tulvii keikkaehdotuksia, että tuonne pitäisi päästä ja tänne kans. Katsotaan nyt, kunhan sinne saakka päästään. Sinne Pat Methenyn keikalle nyt ainakin. On se hieno asia, että omaa laajan musiikkimaun, on valinnanvaraa eikä kyllästy.
Uudet talvikenkäni olivat ensimmäistä kertaa jalassa. Ei sattunut mihinkään eikä hiertänyt. Kelpo ostos. Mutta nyt lupaan ainakin harkita ennen kuin hankin seuraavat, että tarvitsenko kenkiä ihan oikeasti. Muuten minusta tulee vielä joku Imelda. Mutta voihan sitä ihminen tyhmempiinkin asioihin rahansa tunkea, lohduttelen itseäni. Ja ihan minä ne itse maksan kuitenkin.
Alamaailman Vasarat muuten sopisi Tuskaan kuin nenä päähän. Näin jo muutaman kerran keikan aikana suorastaan sieluni silmin, kun pitti alkaisi pyörimään keikan aikana. Nauratti vanhaa naista sitä miettiessä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Whooaa. Oli kyllä kaikki niin kohdallaan, kiitos! Hyvä mieli on eikä edes tukka kipeä.
Oi kiitos Kummitus!
Jumalaisee mikä bändi ja millaista musiikkia! Oli pakko ruveta seuraajaksi tuolla SoundCloudin puolella ja uskonpa että tätä bändiä tulen mainostamaan Luostarin radionkin puolella. Moni ei ehkä tajua tällaista mutta tässä on niin paljon hyviä ja tavanomaisesta poikkeavia juttuja joka biisissä ettei tosikaan. Kiitos vielä kerran että johdatuksesta :D
Mymskä, annostelussa siis onnistuttiin tällä kertaa! ;-D Kiitos kiittämästä!
Peppone, se vaan on! Ihan oikeasti. Ja livenä vielä hurjempi. Suorastaan mahdoton. Mielelläni mie tällaista sanaa levitän.
En ymmärtänyt puoliakaan lukemastani, mutta eipä ollut elä kerta. En silti lopeta lukemasta blogiasi 😉.
T: Satuilija
Äläpäs höpötä, Satuilija. Kyllä ymmmärrät; keikalla olin ja kivaa oli. ;-D Eikä tarvitse lopettaakaan, hyvin menee, mutta menköön!
Lähetä kommentti