Lauantai on viikon armollisin päivä. Saa nukkua, jos nukuttaa. Saa herätä ja mennä uudelleen nukkumaan. Saa keittää hyvää Reko-kahvia, syödä pienen aamupalan. Saa haahuilla Eevan asussa ympäri pilttuuta ilman rajoittavia kangasriekaleita. Minussa taitaa elää pieni naturisti, mutta en osaa sitä toteuttaa kuin kahden herrahenkilön läsnäollessa (toivon mukaan he kuitenkin olisivat jatkossakin paikalla vain yksi kerrallaan). Muiden aikana riepuset lentävät nopeasti niskaan. Lauantai on loistopäivä!
Potkaistuani Laukunkantajan kohti seuraavia seikkailuja pari tuntia sitten ryhdyin riipomaan grillattuja broilereita paloiksi. Tarkoitus on ruokkia roolipeliporukka fetabroilerivuoalla. Ainakin tähän saakka se on ollut melkoisen taattu hitti. Parasta siinä on, että sen voi tehdä valmiiksi odottamaan, viimeistellä uunissa vasta ennen kuin vieraat saapuvat, jolloin tietysti näyttää, että ruoka valmistuu kuin itsestään. Siinä kyllä on melkoisesti askarteluvaiheita, mutta eihän sitä tietenkään vieraille mainosteta.
Eilen illalla nukahdin taas nojatuoliin. Olen ollut aika väsynyt, eipä siis mikään ihme. Siitä minut tosin heräteltiin hellästi ja ohjattiin sänkyyn. Olen tässä miettinyt, että pitäisi varmaan pitää joku pidempi viikonloppuvapaa, kun lomaviikko meni kauniisti sanottuna reisille. Kesälomasta on tietoa sen verran, että Tuskan jälkeisen viikon olen kinunnut vapaaksi, varmaan loput saan pitää elokuussa. Se sopii minulle, koska silloin yleensä on vähemmän muuta sakkia liikkeellä, kun koulut ovat alkaneet.
Mutta nyt jatkan sipuleiden pilkkomista ennen kuin meikkaan silmäni. Ja vaatteet olisi varmaan etsittävä päällensä, ettei ystävien silmät mene rikki.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti