En minä perjantaiaamunakaan terve ollut, nielaisin kuitenkin soveliaita lääkkeitä (antihistamiinia ja ibuprofeenia), että jaksoin tehdä ruuat ja seurustella mukavien vieraitteni kanssa, koska en todellakaan tahtonut perua heidän vierailuaan. Lääkitys osui kohdalleen. Ja ihanat iltamat taas olivatkin, ystävä toi mukanaan seuraa, eikä yhtään hassumman oloista. Siinä meni aika puolille öin niin, että hujahti. Sain muuten tuliaiseksi pullollisen jallua (yllätys!) ja lainakirjan. Toivottavasti iskee lukutahto pian päälle!
Samalla ovenavauksella, kun vieraani poistuivat yön selkään, hyppäsin minäkin tien päälle. Ajelin naapurilähiöön Hankalan huomaan. Se ihminen on ryhtynyt helläksi herrasmieheksi. Ehkä jopa ymmärrämme toisiamme hivenen paremmin, niin kummallakin on varaa laskea suojuksiaan. Hyvä tästä tulee, kun vaan ymmärrän olla kiintymättä liikaa, ja kun kesä tulee, kaveria ei näe kuin pitkillä suorilla, niin ihan luontevia taukoja on luvassa. Jotain pysyvää, mutta ei liian pysyvää, sanotaanko, että sopii minulle toistaiseksi.
Lauantaina matkustin ajoissa kotiin, olo oli kehno. Eikä ihme, mittasin kuumeen ja se keikkui taas päälle 38-asteessa. Päätin unohtaa koko maailman päiväksi, puhelin sai nakottaa kassissa, riivoin vaatteet päältäni, kuumeinen iho ei tahtonut sietää kiristystä. Onneksi ruokaa oli valmiina jääkaapissa, vieraiden kestitseminen on hyvästä, ei paljon tarvitse miettiä mitä syö loppuviikonlopusta.
Olipas tämä naurettava lomaviikko! Mutta silti tapahtumia täynnä, ei tosin niin täysillä ja sata lasissa kuin olisin toivonut sen viettäväni (etenkin kotiasioiden osalta), mutta parempi kuin töissä sairaana. Huomenna menen sitten töihin lepäämään.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti