Matkasta olisi vaikka mitä kerrottavaa, mutta en vaan saa itsestäni nyt mitään irti, apeutta pukkaa. Annan siis kuvan kertoa puolestani. Minulla on ollut tapana hankkia jotain itselleni jokaiselta reissultani. Tällä kertaa Suomen halki ajellessamme löysin hopealusikasta nakutellun sormuksen ja Gdanskista kaulakorun.
Jospa kaulakilluke muistuttaisi minua, ettei mikään maailmassa ole pysyvää ja aika pirulainen vaan kulkee eteen päin, vaikken tahtoisikaan. Koru on ekodisainia, Scradeuksen tekele. Valitettavasti heillä on vain naamakirja-sivut netissä.
sunnuntai 19. elokuuta 2012
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Ooh, onpa ihan järjettömän hieno korukello/kellokoru!
t. sanna
Joo, minäkin tykkäsin. Heillä oli muitakin kivoja ideoita kojussaan ja tyyli poikkeisi edukseen muista tarjolla olevista.
Lähetä kommentti