tiistai 27. tammikuuta 2015

Kalenterintäyttösuunnitelmia

Ensi viikonloppuna aion matkustaa muun muassa Arlanda Expressillä (onkohan muuten Arla koskaan neuvotellut, voisiko lentokenttä lyhentää nimeään, siinä olisi oiva  mainos...), liput saa näppärästi netistä edullisemmin. Ja vielä edullisemmin ne saa viikonloppuhintaan. Mutta ovat ne silti kalliit, 35 euroa edestakainen, kun me maksamme bussilipusta vitosen suuntaansa. Se nyt ei tietysti ole niin mukava, mutta junaratakin kai valmistuu lähiaikoina. Toista se oli Amsterdamissa, siellä matkaaminen oli sekä edullista että mukavaa.
Seuraavana viikonloppuna pääsen makoilemaan kylpytynnyriin tähtitaivaan alle. Oi ja voi. Sitä vierailua tosin jopa vähän pelkään, viime yönä näin jo painajaista. Kyseessä on joskus 80-luvulla romuuntuneen ystävyyssuhteen ehjäkorjausyritys. Sen jälkeen kun minut on kertaalleen saanut pois tolaltaan, on kovin vaikea saavuttaa luottamustani uudelleen. Mutta ei siis mahdotonta, tässä tapauksessa kutsuin henkilön jo syntymäpäivilleni, pahin osuus on takana. Todennäköisesti olemme molemmat kasvaneet ihmisinä sen verran, että voisimme tutustua toisiimme uudelleen. (Edelleen kyllä ihmettelen, miksi nyt yleensä ihmise tahtovat pitää minuun yhteyttä, koska olen vain minä, eikä minulla ole kovin paljon annettavaa.)

Muutama muukin retki on jo sovittu. Hyvä niin, koska vapaa-aika auttaa minua kestämään työtä. Työn suhteen voisin tosin mainita, että ehkä minä selviän siitä. Ainakin eilinen vaikutti lähes ihmispäivältä. Kauhistelin tosin printteriltä löytämääni harjoittelupaikkailmoitusta, puoli vuotta raskasta ja haastaavaa työtä palkatta. Jotenkin hirvittää tämä ajankuva ja oma voimattomuutensa. Kohta kai minutkin korvataan samanlaisen kuvion kautta. Is nothing sacred?

Uneni on parantunut huomattavasti. Heräilen edelleen aamuöisin pari kertaa, mutta saan uudelleen unta. Muistan uneni, näen erittäin vilkkaita ja monimutkaisia unia. En tiennytkään, miten paljon päässäni on tietoa! Ihmeellinen tunne on herätä pirteänä ja levänneenä aamuisin! Paitsi että nyt vähän tuntuu flunssaiselta ja tekisi mieli jäädä ottamaan jatkounet. Pitää tarkistaa palkanlaskennasta, että onko minulla ihan oikeasti neljä päivää lomaa jemmassa. Jos nimittäin on, talviloma ei olisi yhtään huonompi asia viettää vaikka sängynpohjalla.

Päätin, että lakkaan pitämästä yhteyttä siihen kantajaani. Ei se ole sen arvoista. Sanan varsinaisessa merkityksessä arvoissamme tuntuu olevan vahva näkemysero. Näkemysero saattaa pidemmän päälle johtaa loukkaantumiseeni, enkä sitä enää kaipaa. Arpikerroksen alta sydäntä on vaikeata tavoittaa nytkään. Tuli rauha, kun tein päätöksen, siitä päättelen sen oikeaksi.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä päätös, jos rauha. Mahtaako mikään lopulta olla tärkeämpää.

Åboriginal

-kummitus- kirjoitti...

Niin noh, toisin kävi tässäkin jutussa, mutta siitä myöhemmin.