Epätietoisuus on pahinta. Nyt on jo sellainen olo, että ottaisin ne potkutkin ihan suosiolla, ettei tarvitsisi vältellen vastailla kaikkiin pyyntöihin ja toivomuksiin lähitulevaisuudessa. Minun on vaikeata narrata ihmisiä, tai enhän minä narraa, mutta kun en tiedä, niin en oikein vastaa mitään. Pahasti kyllä vaikuttaa siltä, että pahin käy toteen.
Flunssa jatkuu, mutta nyt haistan jotain ensimmäisen kerran kolmeen viikkoon.
Nyt täytyy käyttää tauko hyväkseni ja ryhdyttävä siivoamaan tietokoneen sisältöä levykkeelle talteen. Siellä ovat kaikki kännykkäkuvani sekä muutama muukin otos. Samoin henkilökohtaista kirjeenvaihtoa ja muuta oleellista sälää.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Toivon parasta, eli ei potkuja, mutta eihän mun toiveista koskaan ole kenellekään mitään iloa ollut. Kumma miten paljon omia juttuja tuleekin työkoneelle tallennetuksi. Tsemppiä!
PS. ja sanavahvistus on taas ihan kuin mielialani: ummosess
Tuntuu kyllä aika hurjalta.. Luulis sun kapasiteetilla uutta duunia löytyvän, jos niin hassusti käy, että iso luuta alkaa lakaisemaan.
Huh, huh, toivotaan parasta.
Ihan näin "nettituttavuuden" perusteella uskon myös kapasiteettiisi. Kyl sie tästäkii selviit.
Pien sulle peukkuja!
Kiitos teille! Eilen olin niin hermostunut, etten edes viitsinyt ajatella koko asiaa. Tulipahan siivottua nurkkia tulevaisuutta ajatellen.
Lähetä kommentti