Pakkasin aamuyöstä unissani vuoron perään omiani ja kollegan tavaroita. Arvaatteko, mitä päässäni pyörii. Onneksi yt-neuvottelut loppuvat jo tiistaina, niin ei kestä kauan, kun saan selvyyden tähänkin asiaan. Ja onneksi omahoitaja saapuu lohduttamaan tänään, ei tarvitse miettiä asiaa, kun on jotain mukavampaa mielessä.
Mutta kuten huomaatte, olen ilmiselvästi paranemassa. Vaikka köhköh jatkuu, korva on tukossa ja lima lohkeaa, voisin kutsua itseäni toipilaaksi.Eikä tässä nyt sitten taas muuta, en ole poistunut kotokolosta kolmeen päivään. Virikkeet ovat melkoisen vähissä (ihmekös sitten tulee vatuloitua yt-neuvottelun tulosta).
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Paranemista! Miten minusta tuntuu, että olet sellainen työntekijä, ettei ne sinusta irti päästä.
Olin itsekin pari päivää sairaslomalla, kun iski räkätauti kuumeella. MUTTA kun nyt mietin, niin mieluummin olin kipeänä kotona, kuin terveenä töissä, siinä onkin itselleni mietittävää. (minä minä kommenttia taas...)
Kiitos, Puhuri! Oikeastaan tämä tauti on niin kamala, että ihan oikesti melkein mieluummin olisin töissä. Ja sen verran paljon jänskättää ensi vko, että melkein toivon jo, että olisi tiistai.
Täällä saa kuule minäillä ihan koko rahan edestä. ;-D
Lähetä kommentti