Vihannesveitsi hajosi. Kahva ryhtyi murenemaan käsiin, vaikka minulla ei ole edes astianpesukonetta enkä muutenkaan ole harrastanut lämpötilavaihtelukäsittelyä. Etenkin kun pienemmän kahva on ihan kunnossa. Laitoin valmistajalle valokuvan ja sain takaisin viestin, että laitappa veitsi tulemaan meille. He tutkivat ja hutkivat. Minä toivon tietysti, että saisin korvaavan tuotteen tilalle, koska noilla on näppärää askarrella, vaikka väri onkin saatanasta.
 |
| Mustanaamio on kova koville ja -kummitus- on kova vihannesveitsille? |
Seuraavaksi ajattelin koristella kuusen. En malta enää odottaa. Sitten mietin, mitä tahdon syödä jouluna.
Edit. 12:40 En kestä. Hullu isäni (siinä maanisessa vaiheessa siis) kysyi minua matkaoppaaksi ulkomaille. Kieltäydyin välittömästi ja ehdottomasti. Minä mitään maanista raivohullua lähde ympäri Eurooppaa pyörittämään. Siinä olisi kohta konsulikyyti molemmille tarpeen, hänelle maanisuuden ja minulle maksan poksahtamisen takia, koska en kai minä sellaista selvinpäin kestäisi. Hyi olkoon, kun puistattaa ja vistottaa.
5 kommenttia:
Oi kun vieläki naurattaa toi sun kuvailus tossa lopussa, anteeks.
Siellä työhaastattelussa kannattas olla ihan oma ittesä ja mennä paikalle sillä asenteella, et moi, mä tuun teille töihin, muita on turhaa haastatella.
No, helppo sanoo täältä matkojen päästä, ku ei tartte varoo et suutuspäissäs tuikkaat vihreekahvasella ottalohkoo.
Mikäs se sun vastaukses olikaa siihen alaston totuus haasteesee??
Joo, varmaan naurattaisi minuakin, jos ei itkettäisi kanssa.
Haastattelussa kun ei enää nykyään riitä sellainen minimalistinen tyyli, jossa sanotaan, että tuosson pelit, elä riko ihtees, vaan ne pelit vielä pitää kehua maasta taivaaseen ennen ja jälkeen testaamisen. Eiku.
Enkä mie nyt ihan niin äkkipikainen ole, että ensimmäiseksi moraa tarjoaisin. Yleensä olen tuupannut vaan sanansäilällä tuikkaamaan.
Alaston totuus minusta löytynee Mikkelin kansalaisopiston v. 86 tai 87 alastoman mallin piirrustusryhmän croquis-kansioista. Kertaa kohti neljä viiden minuutin kuvaa ja sitten yksi 20 minuutin kuva noin 20 henkilön piirtämänä. Itselläni ei valitettavasti ole nakukuvia itsestäni eikä tulekaan, mikäli vaan voin estää.
No voi perse, en mä nakukuvaa susta haluukkaa, vaan se alaston totuus haaste on sellai, et sä otat naamastas kuvan, saunanraikkaana, eli et oo piirtänny silmii päähäs etkä oikonnu aamutukkaas.
Au naturell, niinku ulkomaalanen sanois, siitä nyt on kyse. :)
(Pakkoko taas on sitä kiusata? No, kato ku näin saa tietää toisen pinnasta ja huumorintajusta...)
;DDD
Olikos tässä nyt jotain kiusaamista? Jaa. Mie en mitään huomannut.
No mie jo aattelin, mutta kävin mulkkaamassa siun blogistasi, että kovin olit nakuna siellä...
Koska en aio esitellä ulkonäköäni julkisesti tässä viestimessä, en voi osallistua alaston totuus -haasteeseen. Kavereilla on kyllä paljonkin kuvia, joissa minulla ei ole meikinhiventäkään. Enkä mie muutenkaan juuri meikkaa. Ripsiväri ja Joe Blasco tosin ovat mun kaverit, kun julkisille paikoille lähden.
No se nakuilu oli vaa provokaatiota, johon pepponen haksahti. ;D
Joo, jokanen itte päättää, kuin pal ittestää kertoo ja näyttää. :)
Lähetä kommentti