maanantai 26. elokuuta 2013

Vilkas viikonloppu

Olipas kiva loman poikanen. Vaikka torstaiaamuna kyllä kiukustutti nousta jo viiden maissa, että kerkesin Länsisatamaan ammattiyhdistysporukan treffipaikalle. Onneksi laivalla sai aamupalaa ja penkit olivat mukavia, kun matkustimme business loungessa Tallinnaan. Tuhti aamupala oli tarpeen, koska päivä oli aika täynnä ohjelmaa, erinäisiä tutustumiskohteita, ja ohjelma tietenkin myöhästyi heti alussa. Mutta sen vaan sanon, että toista kertaa minua ei saa merimuseoon. Vaikka meillä oli opastus, en kuullut siitä kuin sanan sieltä toisen täältä, koska isossa hallissa kaikuva sinänsä ihan mielenkiintoinen äänimaailma peittää aika tehokkaasti opastusäänen alleen. Siellä oli tylsää, mutta lapset ja veneistä kiinnostuneet varmaan viihtyvät.

Paluumatkalla kokeilimme uutta konseptia, comfort luokkaa, jossa lipun hintaan kuului rahvaasta erotettu matkatila, naposteltavaa ja nettiyhteys. Noh, se oli sellainen kokemus se, jos töitä tekisi, saattaisi tilaa arvostaakin. Tietysti oli ihan hyvä, kun sai rauhallisen istumapaikan ja pystyi jättämään tuliaisensa hetkeksi kollegoiden vahdittavaksi.

Iltasella Ottoveli tuli kylään, siinä taas aika vierähti niin, että varmaan oli lähempänä kahta, kun unille menin. Herätys oli taas liian varhain, juna läksi jo ennen kymmentä. En saanut torkuttua kuin puolisen tuntia, mutta kerrankos sitä lomalla valvoo. Länsirannikolla oli onneksi muutama muukin väsynyt, joten jo yhdentoista jälkeen vetäydyin kellariin neitsytkammariini, eikä varmaan mennyt puolta tuntia kun olin umpiunessa.

Lauantaina tulikin sitten liikuttua vähän enemmän, kaupparetken jälkeen teimme pienen kävelylenkin lähimetsässä. Ei sieniä, mutta liikuntaa ja metsäntuoksua oli tarjolla. Iltasella minut tutustutettiin ylikypsään revittyyn sianlihaan (Tulipin pulled pork, mutta seuraavan kerran teen tätä kyllä ihan itse, herkkua!), söimme kotitekoisia hampurilaisia ja veneperunoita. Hyvää. Viinikin maistui ja niin siinä taas kävi, että keittiönpöytä teki tehtävänsä, siinä viihtyi, tulimme hiprakkaan koko aikuisväestö. Asia tietenkin kostautui sunnuntaina, kun minulla lähti iltapäivällä juna kotiin. Nauroin ystävälleni, että seuraavan kerran rypeminen on suoritettava ensimmäisenä iltana, että jaksaa kotiinsa vierailun päätyttyä. Ehkä me vielä joskus viisastumme.

Yöllä kun istuskelimme tupakilla portailla, metsästä kuului ensin normaali huhuuh ja sitten aivan saatanallinen maahisen nauru. Kun kuuklailin äänen aiheuttajaa, se selvisi huuhkajaksi, on kuulemma varoitusääni, kun emo on pesällä. Jos olisin yksin ollut, varmasti olisin karkuun juossut. Säikäytti pahemman kerran. Muita luontouutisia matkanvarrelta, näin elämäni ensimmäisen keltavästäräkin ja käpytikan. Kyllä maalla on mukavaa, baareihin ei ole enää tällaisella raakilla mitään asiaa, tuli todettua. ja miksi menisi kun viihtyy ystäviensä seurassa.

Nyt sitten väsyttää. Tässä kerkeää sopivasti todennäköisesti ensi viikonlopuksi tokeentua, sitten on taas uuden retken aika. Paha olen. Tai en paha, mutta holtiton ja ajattelematon.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Nälkä tulee aina näitä juttujasi lukiessa.
T: Satuilija

-kummitus- kirjoitti...

Eikä edes ole kuvia! Sullahan on hyvä mielikuvitus... Tai sitten nälkä. ;-D

Lazur kirjoitti...

Ooh, pulled pork eli nyhtöpossu! Tuo laiskan kokin pelastus, vaivaton valmistaa, helppo muunnella makua ja mikä monikäyttöisyys, käy evääksi niin juhlaan kuin arkeen, kylmänä tai kuumana. Kokeile myös nyhtölammasta, herkkuva!

-kummitus- kirjoitti...

Joo, lammasta on jo tullut kokeiltua, männä jouluvappujuhannuksena, ei kun päästäisenä. Nigellan salaattiin tuli sitä. Jumalaista!