Koska asumisoikeusasunnossa saa hyvin hintsusti tehdä muutoksia, tai ne pitää muuttaa ennalleen, jos pois muuttaa, olen ollut lähes yltiövarovainen kodinparannustoimissani. WC:n paperirullanpidike on ollut yksi kettumaisimmista asioista, mihin olen pilttuussani törmännyt. Se on asetettu niin alas ja wc-istuin taas niin lähelle suihkuseinää, että normaali-istuntoasento oli lähes mahdoton.
Aikani mietin ongelmaa parisen vuotta sitten tähän muuttaessani ja keksin väliaikaisratkaisun. Irrotin pidikkeen, ruuvasin ruuvit suihkuseinämän reikiin takaisin, että ne pysyvät tallessa ja liimasin telineen 20 cm ylemmäs samaiseen suihkuseinään. Kivasti se kesti paikallaan, kunnes jäi sunnuntaina kotiin saapuessani käteen, kun riivoin paperia rullasta. Eilen liimasin telineen uudelleen seinään. Jos liimausvauhti tulee olemaan pari vuotta, minä ehkä jaksan tehdä sen jatkossakin. Ja sitten jos tästä pois muutan, ruuvaan telineen takaisin viralliselle väärälle paikalleen seuraavan vuokralaisen riesaksi.
On minulla tallessa se ovikellokin, jonka heti ensitöikseni ruuvasin irti ovesta. Minä en nimittäin avaa ovea, ellen osaa odottaa ketään. Ja ne, joita osaan odottaa, ymmärtävät soittaa ennen vierailuaan ja sitten koputtaa. Kun kerta tähän saakka olen vältellyt ovelta ovelle kuljeskelevia daidekauppiaita, uskovaisia, tv-luvan tarkastajia, virpojia ja muuta roskaväkea, niin tarkoitukseni on pitää heidät poissa jatkossakin. Tämä mikään hollitalli ole.
Urheilukauppa-vierailun yhteydessä poikkesimme myös Kikalantissa. Siellä olisi ollut vaikka mitä! Onneksi ei ole rahaa, muuten minulla olisi riisinkeitin, uusi Gorenje-jääkaappipakastin, Kenwoodin punainen kahvinkeitin, soda streameri, pieni hakkelusleikkuri yrttejä, valkosipulia, sipulia ja muuta pientä pilkottavaa varten. Muun muassa. Saattaisi olla paljon muutakin. Ostin minä kuitenkin jotain; 10 tyhjää cd-r levyä. Tänään lähtevät viimeisimmän retkemme kuvat matkakumppanilleni. Pakkaustekniikkani on jännittävä, kas kun eihän minulla enää ole firman puolesta kuplamuovia tai pehmopusseja. Tshihhih.
Sitten on vuorossa villapitbullien kesytys ja vangitseminen. No daa, imurointi.
keskiviikko 5. syyskuuta 2012
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
Kyllä hätä keinot keksii. Minäkin olisin ruuvannut ovikellon irti, mutta nyt ei tarvitse, kun talossa on kameravalvonta ja näen, kuka alakerrassa kelloani soittaa. Kaikille en avaa enkä edes kerro, olenko kotona.
Huh, kameravalvonta voisi olla jo vähän turhan hurjaa. Mutta toisaalta jäisivät rosvot vähän helpommin kiinni.
Soda streamerilla saa kuulemma kiilteet lähtemään hampaista. Jollekin oli hammaslääkäri ihmetellyt. että mitä on hampaille tapahtunut. Kaikki on nykyään vaarallista.
T: Satuilija
Mielenkiintoista! Tekevätkö ihmiset sitten niitä limunaadeja soda streamereilla vai viekö ns vissyvesikin kiilteen? Sehän on vain vettä ja hiilidioksidia.
Mutta toisaalta, niin kuin sanoit, kaikki on vaarallista ja sitten loppupelissä me kuolemme. Oho.
No pitääkö sitä paskapaperia siihemmallii riipii, et ruuvvitki lentelee pitkin kämpää-... ;D
No kun se oli LIIMALLA kiinni, eikä niillä ruuveilla. ;-D En nääs tahtonut tehdä suihkuseinään toisia reikiä.
Muuten minulle kyllä sattuu sellaisia voimaonnettomuuksia useinkin. Ei onneksi tässä asiassa. ;-D
Lähetä kommentti