tiistai 11. syyskuuta 2012

Polttomerkitty

Kun on kätevä emäntä, voi polttaa itsensä myös kahvinkeittimellä. Ei siihen tarvita kuin huoleton kurkottelu tavaroihin, jotka ovat suoraan keittimen takana keittimen poristellessa kahvia. Kyynärvarren herkkään sisäosaan tulee komea jälki, ilmeisesti koitan saada jotain laumamerkkiä aikaiseksi. Onneksi on Bepanthen keksitty, tekee kipeätä mokoma.

Veljentytär ilmoitti saaneensa työssäoppimispaikan naapurista. Taidan saada alivuokralaisen pariksi kuukaudeksi. Puhuimme asiasta jo viikonloppuna, ei tämä minulle yllätyksenä tullut. Ja toisaalta, eiköhän hän suurimman osan vapaa-ajastaan vietä seurustelukumppaninsa luona, että saan myös omaa aikaa. Pitää vain sopia säännöt, luulen, että kyllä näinkin pienessä asunnossa voi pari ihmistä sovussa asustaa. Etenkin jos vain ymmärrän ottaa häneltä ruokarahaa, etten kuvittele omilla 0-tuloillani häntä ruokkivani.

Viime yöksi vaihdoin talvipeiton, nukuin todella hyvin, kun muutamana yönä olin jo palellut ja nähnyt pakkasunia. Tänään ilma näyttää komealta. Uskoisinpa, että on sopiva polkupyöräretkipäivä, rautakauppaan ja lankakauppaan. Samalla voin testata uutta pottaani. Hihihih. Mikä on punainen ja liikkuu musta potta päässä? Tietysti kummitus päivänvalossa.

2 kommenttia:

peppone kirjoitti...

Vai alivuokralaisen saat, se on hyvä että on saanut sen paikan ja sinä pääset siinä samalla kuulemaan uusia juoruja. Säät onneksi lämpenivät, nytkin oli illalla tois upea keli kun kävin koiran kanssa lenkillä.

-kummitus- kirjoitti...

Heh, melkoisen alivuokralaisen... Sellaisen, jolta ehkä raskin justjust sen ruokarahan ottaa enkä juorujakaan kuule, kun työ on vaitiolovelvollisuuden alaista.

Mutta seuraa pariksi kk:ksi ja aivan erinomaisen tilaisuuden tutustua häneen vähän paremmin.

Koira on siitä hyvä, että tulee liikuttua. Minä vain en koirien ykkäsfani ole, en voi kuvitella sellaista itselleni. Vaikka välillä olen ihan liikunnallisten asioiden takia sellaista suunnitellut hankkivanikin.