Kasvavan kuun toimia

Lauantai oli laiska päivä, sain kuitenkin poikettua kirjastossa. Tosin ongelmana oli, että sen tahtomani yhden kirjan sijaan mukaan lähti TAAS neljä. Saa nähdä, tulevatko luettua, vai tuliko tehtyä taas tyhmyys. Yhden otin englanniksi, että tulisi edes jollain tasolla ylläpidettyä kielitaitoa. Ruotsinkielistäkin harkitsin, mutta ainakaan tällä kertaa ei sellaista irronnut mukaan.

Kotona ompelin uusiin työhousuihin vyörenksut. Tilasin netistä mustat pellavahousut, joissa olikin surukseni kuminauhavyötärö. Perskana, onneksi testasin housut kotioloissa, ennen kuin töihin ne laitoin, housut valuivat inhottavasti. En koe olevani enää vuosiin niin hip ja pop, että näyttäisin komealta puolivälissä reisiä roikkuvissa pöksyissä, kuten nuorisolla tuntuu olevan tapana. Samalla tuli todistettua oma keski-ikäisyytensä, inhoan enkä ymmärrä jotain nuorisotapaa. Vanhuus!

Vastenmielistä sotkua. Nyt on sitten pakko siivotakin. Yyh.

Henkistä ahdistusta ovat aiheuttaneet erittäin hyvin itäneet tomaatin siemenet, jotka ystäväni minulle lähetti. Viimeksi sain koulittua vain kahdet taimet, alkuperäiseen idätysastiaan jäivät vielä kahdet eri taimenalut. Nyt otin itseäni niskasta kiinni ja rempaisin nekin kouliintumaan. Samalla perkasin anopinkielen, jonka edellinen mullanvaihto oli viisi vuotta sittten. Se jäi surkean näköiseksi mullanvaihdon jälkeenkin, elän toivossa, että se siitä vielä piristyy. Kyseessä on mummoni vanha kasvi, yli 70 vuotta vanha lyhytlehtinen anopinkieli.

Suu on sisältä kipeä. Olen kuitenkin ihan tietoisesti jättänyt särkylääkkeet syömättä, että voin seurata tilannetta. Tämä ei ole kivaa. Onneksi seuraava aika on vasta viikolla 17, kerkeävät ruhjeet vähän parantua ja toisaalta jos ei parane, niin saanpahan näytettyä tilannetta hammaslääkärille. Nielaistessa koskee, todennäköisesti puudutusneula teki tuhojaan leukaperissäni.

Perjantaina sain Ottoveljen viisumihakemuksenkin lähetettyä suurlähetystöön. Hänen pestinsä lähestyy loppuaan. Viimeisessä viestissä hän haaveili moottoripyörästä, pelottavaa, mutta nuorilla miehillä on nuorten miesten vinkeet. Kun valittelin parisuhteen ja sukupuolielämän puutetta, niin hänen pragmaattinen vastauksensa sai minut toivomaan, etten olisi asiasta edes mitään maininnut:
"Juu, aika aikaansa kutakin. Kuulostaa siltä, että oot jo piässy yli sen edellisen suhteen. Kuhan koittaa kesä ja tapaat jonkun kiimasen kollin, niin sitten taas toimitatte sitä ihtijjäänk. Sano miun sanoneenk."

Voi pojat. Oma vika, mitäs hänelle haastelin asiasta. Se poika ei paljon rakkaudesta laulele.