Sesonkituotteita - hattaraa ja sillisalaattia

Viime yön unitilanne oli pyllystä, rikkonaisia pätkiä ja liian vähän, sitä se hyvä yö viikonloppuna tiesi. Viimeisimmässä unessa menin ystävän kanssa kahvilaan brunssille, kadotin hänet, kahvi kaatui, en löytänyt istumapaikkaa, sitten kun löysin, henkilökunta korjasi jo tarjoilua pois ja kaikki herkut loppuivat. Olipa ihana lähteä töihin aamusella. Mutta kummasti sitä vaan taas töihinpäästyäni olin hyvällä tuulella, bussimatka auttaa aina, toimii kuin siirtymäriitti ja retriitti.

Töissä ratkaisin pari sellaista ongelmaa, jotka eivät olleet vastaan tulleetkaan. Eivät ikinä. Opin siis uutta ja sitten opetin uuden tempun yhdelle kollegallekin. Iltapäivä sen sijaan meni reisille, kun tuli palohälytys ja vietimme koko kiinteistön yhteistä ulkoilupäivää reilun tunnin. Sai siinä kuitenkin katsella piipaa-autoja, palomiehiä ja karseen suurta fööniä, jolla ryhdyttiin puhaltamaan savua pois meidän kellarista. Siellä paloi auto. Hississä haisi pahalta eikä kellariin kuulemma ollut asiaa. Muut karkasivat töistä etäpäivän viettoon. Minä jäin puolustamaan linnaketta.

Lähitulevaisuudessa luvassa on useampia ulkoruokintahetkiä. Tai pari ystäväruokintaa ja sitten vappupäivänä brunssi naapurilähiöön avatussa bistrossa. Siitä saatte vielä professionaalin arvostelun tapahtuneen jälkeen. Huomenna puolestani menen kampaajalle, vaikka suoraan sanottuna pelottaa, että kestääkö pääni edes kampaa, kun löin kalloni bussin kattorakenteisiin. Mitäs olen liian pitkä ja liian huoleton. Oikein kipunat sinkuilivat silmissä ja nyt päälaella on kuhmu.

Basilika pitäisi ostaa, että saisi senkin jo kasvamaan ikkunalaudalle. Tekee mieli vihreitä asioita. Edelleen himoitsen varsiselleriä, voinkohan minä olla valeraskaana?