keskiviikko 4. kesäkuuta 2014

Rinnakkaistodellisuudet sekoittuvat - blondille sattuu ja blondiin sattuu

Myöhästyin gynekologin vastaanotolta 5 minuuttia. Kostoksi hän piti minua vankinaan yli 30 minuutin vastaanottoajan, se maksoi tutkimuksineen (myös ultraääni) eur 98,25. Oli se vaan surkeata kuulla, että olin oikeassa, munasarjani ovat kutistuneet (tuli mieleen Kolmannen Naisen munien surkastumislaulu). Se johtuu vaihdevuosien alkamisesta. Muuten kuulemma kaikki oli erittäin hyvin, soiva on peli, kyllä siitä savut nykäsee (sanonta Kainuusta). Aikansa varoiteltuaan estrogeenin vaaroista hän totesi, että koska siitä saatava hyöty on suurempi kuin haitat, niin tietenkin hän kirjoittaa minulle reseptin. Ja että oikeastaan oli hyvä, ettei minulla enää ollut kohtua, koska en tarvitse keltarauhashormonia. Sitten vertailimme pillereitä, laastaria ja geeliä, geeli voitti. Vuoden päästä on pidettävä 2 vkon tauko, jos ei homma ole laantunut, harjoituksia jatketaan.

Kolmen kuukauden satsi geeliä maksoi vain 12,75, mutta kun siihen lisätään muut hamstraamani asiat (mobilat, bebanthen ja naamarasva), niin rahaa humpsahti apteekkiin yli 50 euroa. Minä käyn itselleni kalliiksi. Etenkin kun viime viikolla hurahdin kunnolla, tilasin itselleni korsetin. Nyt sitten voin aina muistaa eilisen päivänä, jolloin sain elämäni ensimmäisen korsetin sekä estrogeenilääkityksen. Sen verran persoonallinen yhdistelmähän tuo on.

Eilisen päivän tulen muistamaan muutenkin, töissä sitä vasta kummia tapahtuu. Niin kummia, että niille kohta hevoisetkin nauravat. Minulla on nyt kaksi alaista. Rva HR-henkilö ryhtyi selittämään suurta suunnitelmaansa vain niin myöhään, että en kerennyt edes kinuta lisää palkkaa, saatikka että olisin ymmärtänyt logiikan ratkaisun takana, kun piti rynniä kohti juna-asemaa lääkäriin. Minä en ymmärrä, miksemme vain voisi olla kollegoita ja jakaa kurjuutta tasapuolisesti. Miksi minusta tehdään syntipukki ja kupletin pahis? Koska siltähän tämä tulee vaikuttamaan, koska ensimmäisen kerran tavatessani nykyiset "alaiseni" vannoin, ettei minusta heille esimiestä tulisi.

Muutenkin koko hooärtäti on seonnut minun suhteeni. Se on riipomassa minua vähän sinne ja tänne projekteihinsa mukaan, sotkemassa juoniinsa. Pelottavaa, onko tämä nyt sitä sitouttamista? Mineen tahdo! Tästä se vielä kunnon sitcom aikaiseksi saadaan, esitysaika tosin on vasta visusti lasten nukkumaanmenoajan jälkeen. Minä en tahtoisi mennä töihin. Mutta pakkohan se on, vaikka miten korvien väliin sattuisi..

Ei kommentteja: