On omanikäisessään seurassa paljon hyvääkin, ei tarvitse hötkytä eikä selittää ylimääräisiä. Tuota mietin, kun kerroin hänelle vaihdevuosisaagaani, ei tarvitse nolostella, kun molemmilla on ikävammansa ja elettyä elämää mittarissa. Hankalalla ovat näiden kuukausien aikana hiukset alkaneet harmaantua, parta oli harmaa jo silloin kun ensimmäisen kerran tapasimme. Naureskelimme, että miten voi pää pysyä nuorena, kun ruumisraasut hajoavat ympärillä.
Väärinkäytin liikuntaseteleitä (juu juu, tiedän, että ne ovat kulttuuriseteleitä, mutta kuulostaa paremmalta näin) , ostin itselleni lipun Valtteri festivaaleille. Kaupunkijuhannus kuulostaa minusta äärettömän asialliselta touhulta, etenkin kun pääsen Tampereelle hyvien ihmisten seuraan. Sisävessat ja saa nukkua sisällä ilman itikoita. Saan jopa kissaseuraa. Miauh!
2 kommenttia:
Kas kas, minä vakavasti harkitsen valtterointia juhannuksena. Vielä ei ole lippua, koska hinta. Tohinkohan nykäistä sua hihasta, jos näen. ;)
Heh, vai sinäkin Tiinaseni. Tohdothan sinä, jos tahdot. :-D
Lähetä kommentti