Tytön paras ystävä on kampaaja. Vaikka se tahtoisikin erinomaisen värjäys-, pesu- ja leikkaussession jälkeen vääntää tukkasi omituisille käkkäröille ja haaveilisi vielä kampauksia tekevänsä hiuksiisi. Just joo, minä ja kampaukset olemme aika kaukana toistamme. Jos olisin toisenlainen nainen, varmaan ottaisin hänen tarjouksestaan vaarin. Seuraavalla kerralla vaihdamme värimaailmaa kupariin, kun kuulemma tukkani luontainen pigmentti vastustaa sinistä ja puskee keltaisen pintaan. Minä kuuntelen silmät pyöreinä ja nyökyttelen.
Muutenkin kampaajani on hauska heppu. Hänen kasvuaan aikuiseksi on kyllä ollut ihana seurata.Olemme seurustelleet maksullisesti jo yli neljä vuotta. Hän tuntee minut päällisin puolin, meillä on hauskaa ja hän on ammattitaitoinen. Voiko enempää toivoa? Hän kertoilee retkistään maailmalla, vanhemmistaan (nuorempia kuin minä), ihmissuhdeseikkailuistaan, ruuanlaitosta. Kivaa seuraa, puhe tulee pakottomasti puolin ja toisin.
Eilen olisi ollut jossain Kalliossa tarjolla hyvää naisseuraa, mutta en enää kello puoli kahdeksan minnekään jaksanut, väsytti armottomasti. Sitten kuitenkin kotona kukuin ohi luontaisen nukahtamisaikani ja viimeisen kerran vilkaisin aikarautaa joskus yhdentoista jälkeen. Ei mitenkään ilahduttanut herätä täydessä iskussa tuntia ennen kellonoittelua. Saldo jäi aika vähiin, viisi tuntia ei pitkälle riitä. Mutta - vähemmälläkin on pärjätty ja ehkä iltasella töiden jälkeen otan tupluurit.
Jos löydätte jostain vaaleansinisiä aikuiskokoisia bootcutfarkkuja, kertokaa. Tiedoksi: aikuiskoot alkavat numerosta 44 ja lahjepituus on ainakin 80 senttiä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti