Olipas ihanan rauhallinen viikonloppu, ei mitään ihmeellisiä baaripörinöitä eikä yletöntä rumuamista ympäri kyliä. Rauhallista kotimenoa, sain jopa muutaman kotityön suoritettua (tiskaamista, wcn siivousta). Kirjeenvaihtokaveri kävi kylässä lauantaina, hän ehjäkorjasi tietokonettani. Minun on jotakin kovin vaikea vastaanottaa apua ihmisiltä asioissa, joita he tekevät työkseen, mutta kun hän inttämällä intti, ettei siitä vaivaa olisi, annoin pojan touhuta. Sen jälkeen pidimme pienimuotoiset musiikki-iltamat, onneksi äänentaso ei noussut missään vaiheessa.
Kaupassakin kävin täydentämässä varastojani. Suolasuihke alkoi olla lopussa ja kauhukseni huomasin, ettei Pirsmassa enää ollut tarjolla Schwartzkopfin tuotetta. Meinasin suorastaan kirkumaan ryhtyä, kun en ensin tahtonut löytää minkäänlaista suolasuihketta, se on nimittäin osoittautunut ohuelle hiuslaadulleni aivan erinomaiseksi tuotteeksi. Tukka pysyy paremmin kuosissa, kihartuu kauniisti eikä rasvoitu niin nopeasti. Onneksi kuitenkin sattui silmään Tresemmen suolasuihke. Sen poimin mukaani, katsotaan nyt, toimiiko se yhtä hyvin, vai tuliko huti.
Onneksi oli rauhallinen viikonloppu, raha-asiat eivät ole kaikken parhaimmalla tolalla, kun miettii, että loma on vielä edessä. Kaikki matkaliput ovat jo kuitenkin kunnossa ja hoidettu. Olen käynyt lukemassa edellisten vieraiden arvioita Dublinin kodistani, vaikuttaa lupaavalta. Onhan siinä nimittäin aina riski, kun maksaa majoituksesta varatessaan tuntemattomalle ihmiselle melkein 500 euroa. Käy mielessä, että entäs jos se onkin kusettaja. Näyttää kuitenkin siltä, ettei olisi. Mutta sitä(kään) on vielä turha miettiä, töitä on vielä reilu pari viikkoa. Äidilleni sain sanottua vielä, että en ensi perjantaita saa vapaaksi uurnanlaskuun, sen lisäksi että minun olisi pitänyt matkustaa Pohjoisempaan Suomeen, siitä olisi vielä ollut matkaa Pohjois-Karjalaan. Onneksi hän nähdäkseni ymmärsi asian, eikä tullut mitään marttyyrikohtausta.
Viime yöksi otin uniavusteen, kävin sen verran ylikierroksilla. Lääke ei huumaa vaan lisää luontaista väsymyksen tunnetta. Minun ongelmanihan on siinä, että kun yöllä herään, valpastun heti enkä saa uudelleen unta. Viime yönä heräsin vain kerran vessaretkelle, simahdin ilman minkäänlaista pyörimistä uudelleen. On se vaan ihana tunne, kun saa nukuttua!
Toinen ihana asia ovat tuoreet marjat. Nytkin kun mussuttelen aamujogurttiani, on siellä killumassa mustikoita, mansikoita ja vadelmia iänikuisen banaanin sijaan. Onnea! Uskaltaisinko sanoa, että viikko on alkamassa lupaavissa merkeissä?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti