Nyt parvekkeelle ovat jo rosmariinin, timjamin ja ruohosipulin lisäksi siirtyneet sunnuntain ostosmatkan antimet: toinen timjami, sitruunamelissa, marokkolainen minttu sekä persilja. Istutusvuorossa tällä viikolla ovat chilit, eilen pääsivät ruukkuun matalat tomaatit. Loput roudasin mukanani Nollikselle, joka minua kuskaili ympäri kyliä. Ihme nainen! Aika ihana!
Luvassa on pari rikkonaista viikkoa, huomenna itkujuhlat (menee kuitenkin edesmenneen ystävän muisteluksi), keskiviikkona brunssi ystäväpariskunnan kanssa, sitten taas pari päivää töitä. Ensi viikolla on joku helatorstai. Ja sitä ennen hammaslääkäri, mutta sitä en tahdo ajatella, koska alkaa pelottamaan. Meneehän tämä elämä näinkin, en muistanutkaan miten vauhdikasta on, kun työn lisäksi pitäisi yrittää kotihommiakin tehdä.
Mutta petsi on valmiina. Sen kun alan raapia pöydän pintaa joku kaunis päivä. Sellainen oikein aurinkoinen, kun kaikki muut tahtovat pihalle, niin minä voin linnoittautua sisälle hinkuttamaan pöydästä vanhaa maalia pois. Sounds like a plan. Ja todennäköisesti toteutuu niin kuin muutkin elämäni suunnitelmista - erittäin huonosti, jos ollenkaan.
3 kommenttia:
Hienot viljelykset !
No hittolainen, jokainen tekee sitä mitä tahtoo ja sitäpaitsi itse tehty/kasvatettu hakkaa kaupan tuotteet mennen tullen. Myös pöydän osalta.
Oikein mukavaa Vappua sulle!
Nollis, niin on!
Peppone, minusta on tullut tällainen uusioherännäinen viljelysten suhteen. Se on rentouttavaa touhua.
Lähetä kommentti