Ehtiväinen henkilö

Hetkinen, mitäs kaikkea tässä on taas kerennyt? Vai olisiko parempi kysyä, mitä en ole ehtinyt?

Lukiessani kotitalon ilmoitustaululta pöytäkirjaa talotoimikunnan kokouksesta olin ymmärtävinäni, että vuokra tulee laskemaan maaliskuussa. Hyvä niin, koska en ole mitenkään varma siitä, miten talouteni tulee kehittymään, mikäli luvassa olevat lomautukset/ irtisanomiset koskevat minua. Toisaalta kovin mielelläni ottaisin vaikka parin kuukauden töiden etsimisvapaan, mutta veikkaan, että en edelleenkään tule olemaan vuorossa. Toisaalta taas olen käyttänyt liikaa säästöjäni. Jopa siinä määrin, että minulla ei taida pian olla säästöjä. Surullista, mutta tätä tapahtuu jopa parhaille meistä.

En ole kerennyt lukea yhtään ainutta paikkailmoitusta, enkä tietenkään myös hakenut yhtään paikkaa. Surku minua!

Sen sijaan olen tehnyt lyhyen työmatkan Tukholmaan ja ymmärtänyt tarvitsevani lisätietoa asioista, jotka eivät tulevaisuudessa tule laisinkaan kuulumaan työnkuvaani. Sain torjuttua hätäisesti talousasioihin sotkeentumisen vain huomatakseni joutuneeni hankinnan pauloihin. Tulevaisuuteni oman ammatillisen osaamiseni keskeisillä osa-alueilla ei vaikuta mitenkään lupaavalta. Joku saattaisi sanoa, etten tähän tulevaankaan työnkuvaan voi mitenkään tyytyväinen olla. Se joku on oikeassa - siltä tuntuu ainakin nyt. Mene tiedä, mihin päädyn.

Matkustin Tukholmassa ensimmäistä kertaa Arlanda Expressillä, enkä tämän jälkeen sinne joutuessani tule enää pitämään muita jumalia. Mutta mikä minua eniten kauhistuttaa, on se, että olen tänä syksynä lentänyt enemmän kuin viimeisen kymmenen vuoden aikana yhteensä. Minä vihaan lentämistä, pelkään sitä lähes tulkoon yhtä paljon kuin hammaslääkäriä.

Oikean puolen taimmaisesta hampaasta lohkesi kulma. En enää jaksa edes kirkua. Rautahampaat kai sinne on hankittava. Miten on mahdollista, että puren itseni kappaleiksi? Miten on mahdollista, ettei minulla ole varaa kokonaisvaltaiseen hoitosuunnitelmaan ja sen toteuttamiseen? Hyvin todennäköistä on, että joudun asuntolainan loppumisen jälkeen hankkimaan hammashoitolainan. Sitten kyllä nukutetaan ja raivataan ryteikkö kuntoon kerralla, jos vain minusta on kiinni.

Huomenna menen kampaajalle ja ylihuomenna osteopaatille ja molempiin menee rahaa - enkä minä kestä tätä enää. Sen lisäksi vein suutari-rakkaalleni kaksi ja puoli paria kenkiä. Vararikko tulloo ihan justiinsa. (Liioittelen vähän.)