Olo on kuin olis saanut kaapinovesta päähän

Vanha kunnon multitaskaaja vetäisi itseään kaapin ovella päähän, kipinät lentelivät silmissä ja otsalohkossa on muistona pieni kolo ja mustelma. Onneksi olen tuuheatukkainen (kuten tyttönimeni etymologia sopivasti kertoo), mustelma ei näy, mutta tuntuu, verta ei vuoda. Mitäs yritin kaivella kuivattuja sieniä ja samalla riehua imurin kanssa. Ihan saan itseäni syyttää, etenkin kun kerta ei ole ensimmäinen.

Mutta muuten menee aika hyvin, sauna ja kylpyhuone on pesty, pilttuu imuroitu, lakanat vaihdan maanantaina. Hain kuusilaatikon kellarista ja kasasin sen. Musta näyttää edelleen hyvältä, en kaipaa perinteistä elävää kuusta. Kynttilätkin siihen jo viritin, mutta varsinainen koristelu saa odottaa inspiraatiota. Sitä nautin muuten juuri parhaimmillaan punaviinin muodossa.

Nyt sitten keskityn olennaiseen. Eilen opiskelin Tuskaan saapuvaa Opethia (pidin! mutta mulla onkin progevamma jo varhaisnuoruusvuosiltain), Tänään mennään perinteisellä linjalla - Ronnie James on moukunut taustalla koko siivousjupakan ajan. Oli se jätkä kone!