Yötyötä

Alitajuntani askartelee työn kimpussa myös öisin. Kertoo varmaan stressistä, jota selventymättömät asiat aiheuttavat. Mutta ehkäpä töihin mennessäni muistan tehdä pari temppua, joista se muistutteli. Minun ihan oikeasti pitäisi siirtyä jonnekin rauhallisempaan paikkaan, mutta yyteet loppuivat eilen ja nyt vaan ei ole hyvä hetki, koska vaan ei ole.

Työsäpsähdysten ja valvomishetkien lomassa näin pari untakin. Olin ystävien kanssa Espanjassa, olimme vuokranneet sieltä asunnon. Menin ihailemaan puutarhaa, siellä huomasin, että vadelmat oli kyllä tuettu oikein, mutta marjat kypyivät epätasaisesti, olivat elukkaisia ja syötyjä. Sen lisäksi viereiseltä käytävältä pieni kyykäärme alkoi uhkailemaan minua. Yritin perääntyä, mutta tietenkin sotkeennuin jalkoihini ja kaaduin. Koska uni muuttui, minua ei kuitenkaan pistetty, vaan kiipesin yläkertaan kaiteettomia kapeita portaita myöten juuri ja juuri onnistuen. Viiniä karahvista laskiessani korkki vioittui ja koko viini meinasi joutua hukkaan.

Johan siinä olikin varoitusmerkkejä kerrakseen. Taitaa olla vähän suurempi kuin pieni ahdinkotila päällä. Sanotaanko, että todella odotan ja kaipaan viikon lomaani. Jouluaatoksi sovin eilen illalla ohjelmaa, menen naapurilähiöön atrialle. Siitä on tulossa suuri syömisen juhla, en ymmärrä, mikä voi olla minun kontribuutioni, kun ruokalistalla olivat jo kaikki maailman herkut. Vain jälkiruoka puuttui ja minä olen tunnetusti todella surkea siinä lajissa, ehkä vien vain nesteitä. Samppanjaa nimittäin riittää synttäreiltä.