tiistai 17. marraskuuta 2015

Kaikenlaista jännää

Ryhdyin miettimään, että ehkä en vielä tässä kuussa sänkyä hankikaan. Että olisiko parempi vaikka odotella tammikuulle, siellä kuitenkin tulee taas kaikenlaisia halvennuksia. Ehkä Iikkeallekin tulisi. Sen lisäksi kerkeäisin saada rahoituksen paremmalle kantille ja samoin veronpalautukset. Tai sitten onnistun törsäämään rahuleita ihmejuttuihin ja lipsauttelemaan euroni sinne tänne. Sitten vaan on tultava toimeen ilman sänkyä. Se ei kyllä ole mikään vaihtoehto. Mutta parin kuukauden odotus voi hyvinkin osoittautua järkeväksi.

Illalla pelasin kurpitsan kanssa. Sain pienen oranssin palleron tuliaiseksi pari viikkoa sitten, olen odotellut inspiraatiota, jota ei valitettavasti ole saapunut. Tuli mieleen, ettei sekään pallero loputtomiin saakka kestä, niinpä päätin panna sen soseena pakkaseen. En ole koskaan aikaisemmin soseuttanut kurpitsaa, kaikki alkoi KVG-toiminnalla. Parhaalta näytti tapa, jossa kurpitsa siemenineen mutta lohkoina pantiin 170-asteiseen uuniin reiluksi tunniksi. Sen jälkeen kuivuneet rihmat ja siemenet poistettiin ja liha kaavittiin lohkoista irti. Vetelin palat perunasurvimella tasaiseksi ja tungin pakastimeen. Iikkean kaksinkertaisen zip-lukon takana olevassa pussissa tietenkin. Isona soseesta tulee joko keitto tai sitten risotto. Toivon itse jälkimmäistä.

Selkä on kipeä. En tiedä mikä sen niukautti viikonloppuna. Tai on minulla aavistus, mutta antaa aavistuksen olla. Sen lisäksi olen kehittänyt jonkin meganärästyksen. Vähänkin mausteisempaa ruokaa liian myöhään illalla (klo 18 jälkeen), niin yöllä nousee oksennus suuhun. Todennäköisesti alkava refluksitauti. Onneksi lääkäriin on enää reilu pari vkoa. Mietin vaan, että miten mie siinä minulle todennäköisesti varatussa 10 minuutissa kaiken kerkeän kertoa. Pitää tehdä lista, etten unohda asioita.

Elämä on ihanan tasaista ja mukavaa. Tavallisuus on hieno ja arvostettava asia. Töitä pitäisi jaksaa etsiä, töissä kuulemani keskustelunpätkät eivät mitenkään piristä tai lohduta. Yritykselle ei taida olla käymässä mitenkään hyvin. Eilen illalla olisin olliut valmis tekemään taas yhden hakemuksen, mutta katselemani paikka oli hävinnyt niistä kahdesta kohteesta, joissa se oli tarjolla. Ehkä saivat hakemusyliannostuksen. En ihmettele laisinkaan tällaisina aikoina.

2 kommenttia:

Maria kirjoitti...

Auts, kylläpä vihlaisi tuo vatsa-selkä -yhdistelmä. Hyvä, että menet lekuriin.

-kummitus- kirjoitti...

Joo, niin on. Mutta ei tämä sitä ole. Jos olisi, kirmailisin jo piipaa-autolla pitkin kyliä.