Pari hyvää asiaa

On suoranainen ihme, mitä hyvä suutari voi tehdä. Ostin Josef Seibelin talvikengät muutama vuotta sitten,  tänä keväänä niillä ei enää tahtonut pysyä pystyssä (kuluneet kantalaput) ja kosteus tuntui tunkevan jostain läpi. Vei ne mukanani suutarille (no sinne Malmille tietenkin!), ajattelin, ettei tuo ota mitään, jos ei annakaan, koska roskiinhan ne muuten olisi viskattava. Vaan eipä tarvitse, siellä tapahtui nimittäin ihme, vaikka molempien kenkien pohjista löytyi halkeamat. Korkolappujen lisäksi ihmemies vaihtoi myös puolipohjat, sekä tietysti rasvasi ja hölväsi ne kesäsäilytyskuntoon.

Parempi kuin pussillinen uusia!

Kenkäni kestävät ainakin vielä yhden talven, siitä olen kovin onnellinen, talvikenkien löytäminen on aina ollut minulle vaikeata. Ei nimittäin kelpaa lattanat, mutta korkkareilla ei taas kaikissa tilanteissa voi mennä. Suutarikeikan hinta ei ollut päätähuimaava, kantalaput kaksiin kenkiin ja puolipohjat, yhteensä eur 50. Jos alkaisin ostella uusia talvikenkiä, siinä olisi löytämisen vaiva ja hintaakin todennäköisesti taas olisi satanen.

Toinen ihme, joka tipahti postiluukusta on sitten Lumenen heleyttävä BB-voide. Minullahan on kiitos lääkitykseni naama aina punainen. Nykyään siinä myös risteilee katkenneiden verisuonten verkosto, couperosa. Ainoa tähän saakka löytämäni peittoaine on ollut Joe Blascon meikkivoide. Vaikka olen vuosien aikana oppinut levittämään sitä tolkuttoman ohuelti, pelotti taas koittava kesähelle. Että sellaista tököttiäkö tässä on kasvoinsa taas laastittava ja huokosensa tukittava?

Nyt kun bb-voide oikeasti tuli postissa (tilaajalahja, kun tilasin äiteelle sen synttäri/ äitienpäivälahjalehden), niin ajattelin, että onhan sitä kokeiltava. Hyvä oli, että kokeilin. Peittää punaa, verisuonia ja vielä suojaa auringoltakin. Ihmeaine! Kesäpeitto naamalle! Voipi olla, että seuraavan ostan ihan kaupasta, vaikka aika riittöisaahan tuo tuntuu olevan. Sitäkään ei tarvitse paksulti vedellä. Siitä huolimatta joudun piiloutumaan varjoon ja huivien alle, mutta jos edes 5 - 15 minuuttia voisi altistaa itseään auringonvalolle palamatta.

***
Ajattelin muuten lopetella tämän kirjoituksen töissä. Toisin kävi, meillä töissä ei pääse edes bloggeriin. Melkoiset suojaukset päällä, naamakirjaan en itse asiassa edes ole kokeillut. LinkedIniin pääsee, mutta sekin näyttää aivan oudolta, kun eivät mainokset näy. Hyvä niin, kyllä siellä töitä riittää. Ja muutenkin tätä nettiriippuvaisuuttani voisin vähän ryhtyä suitsemaan.